Vaarallisinta, meidän kannaltamme, on, että kova kielenkäyttö lisääntyy jatkuvasti suomalaisten populistien parissa. Vedotaan sananvapauteen. Sananvapaus on arvokas asia, mutta ei rikoksen tunnusmerkkejä lähentelevää puhetta voi pitää sananvapauteen kuuluvana. Rikos on rikos, turha ruikuttaa. Ja puheista on monesti lyhyt matka tekoihin.
Lukaisin ylen sivuilta jutun tulevaisuustukija Marko Wileniuksesta. Se sai uskoni tulevaisuuteen vahvistumaan piirun, pari. Wilenius sanoo mm.: "Perustarpeiden tyydyttämisessä on nykyaikana käynyt huonosti. Ostamme valtavasti krääsää, syömme aivan liikaa ja aiheutamme suunnattomia ympäristöongelmia. – Kaikki nämä maailman ongelmat syntyvät siitä, että jäämme jumiin perustarpeiden ylityydyttämisen vuoksi.
Wilenius uskoo kuitenkin, että nyt tästä jumista ollaan pääsemässä irti ja ihmiskunta voi ottaa seuraavan loikan. Se tarkoittaa, että ihmiset eivät enää itsekkäästi ajattele, mitä maailma voi antaa minulle, vaan alkavat kiinnostua omasta panoksestaan maailman hyväksi.
Juuri näin. Mitä useampi ihminen lopettaa itsekkään ajattelun, ryhtyy pohtimaan omia toimiaan maailman parantamiseksi, sitä suuremmat mahdollisuudet ihmiskunnalla on selvitä kohti uusia aikoja, kohti onnellisempaa, tasa-arvoisempaa ja saastuttamatonta maailmaa.
Marko Wilenius toteaa myös, että koska otteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulevat kovenemaan, lisää se entisestään myös ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Heitä, jotka vaalisivat mieluiten omia etujaan. On tietysti aina näitä trumppeja, jotka puolustavat mennyttä maailmaa. Se tyyli tulee vain kovenemaan. Se on puolustusreaktio, joka vahvistuu sitä enemmän, mitä enemmän hyökkäystä tulee.
Niin se on. Niin kauan kun nuo trumpit ja muut ilmastonmuutoksen kieltävät saavat kannatusta, kannatusta, mikä tuntuu vain lisääntyvän, ei käännettä parempaan tapahdu. Tai tapahtuu, mutta hitaasti. Uskon kuitenkin, että lopulta järki voittaa, ihmiskunta voittaa, ihmisyys voittaa, jokainen meistä täällä matoisen pallon päällä voittaa. Eikä käy niin, että vain jotkut voittavat, ja häviävät lopulta kaikkien muiden mukana.
Toinen otsikko ylen sivuilta: Ympäristörikokset ovat Suomessa liki yhtä tuottoisia kuin huumekauppa – "Tässä pyörivät isot rahat."
Kyllä aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita käyttämään kaikkia keinoja ansaitakseen rahaa riippumatta siitä, kuika moraalittomia keinot ovat. Eikä sellainen toiminta edesauta paremman tulevaisuuden muodostumista. Mikä helvetti siinä on, että tuollaista ahneuksissaan tehdään. Ja että tuollaista ahneuksissaan teetetään. Nyt lähti piiru äsken saamasti tulevaisuudenuskosta pois.
Ei kuitenkaan pidä lannistua, vaikka usko vähenee. Eilen me emme löytäneet lainkaan mustikoita Avokkaansaaresta. Mutta siitä huolimatta lähdettiin aamulla veneellä muille mantereille. Nyt piti varautua loppukesäiseen vaivaan, eli pukeutua hirvikärpäsenestoputkihuivihattuun.
Retrotyyli oli tänääkin pop. Hilppa vahvisti vielä lookia vyölaukulla.
Tällä kertaa löydettiin sentään marjoja. Ei paljon, mutta piirakkatarpeiksi kuitenkin. Osa mustikoista , vaikka niitä niitä varvuissa olikin, oli tuollaisia pippurin kokoisia.
Joistain varvuista ja mättäistä löytyi vähän isompiakin. Kyllä ikävä olisi tullut, jos olisi pitänyt ämpärillinen täyteen kerätä. Nyt se lopulta hyväksyttävä: Tänä vuonna ei musikoita pakasteta, ei mehuksi keitetä.
Sienien suhteen olen vielä optimisti. Tuli niitä viime syksynäkin. Vaikka vielä kuivempi kesä oli takana.
Sitten etkot:
Torstaina käydään Mikkeli-cityssä.
Perjantaina tulee tuttavapariskunta kylään.
Sunnuntaina mennään Ristiinan Hangastenmaalle yksiin kekkereihin.
Maanantaina, siis viikkauden kuluttua, pariksi päiväksi Hollolaan.
Sitten kesä jatkuu saaressa. Uusia kujeita ei ole mielessä. Mennään vanhoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti