VIIKONLOPPU, MIKÄ SE ON?

  Eilisiltana todettiin Hilpan kanssa, että ei merkittävästi vaikuta mihinkään, että alkaa viikonloppu. Ei paljon kotona, vielä vähemmän täällä. Kotona viikonlopun noteeraa kauppojen aukioloajoista, kuten sanottua, vähemmän täällä. Mutta oli meillä pitsaperjantai. Oltiin ostettu Lidlistä valmis pitsapohja tomaattikastikkeineen. Siitä Hilppa tuunasi sipulin ja hirvibalkanin avulla iltaruoan. Ei me aivan perämetsissä olla. Illan tunnelma oli kyllä hieman perämetsäläinen.

    Taas kirjoitan aamusta. Puut palavat leivinuunissa, viimeistä kertaa tälle reisulle. Huomenna lähdetään kohti Hollolaa. Maanantaiaamuksi on näet povattu melkoista sadetta, märässä olomuodossa kaiken lisäksi, joten päätettiin pyhänä poistua. Odotettavissa oleva keli on kuitenkin silloin parempi. Eli vaikka tenhotin edellisessä blogissani, ettei ole tapana eväitä edestakaisin kuljettaa, niin nyt viedään päivän tarpeet. No, pitää kotonakin syödä, eikö niin?

  Ulkona vihmoo vettä. Luulen, että tänään asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Asiallisiin hommiin kuuluu osaltani puitten kantaminen sisään valmiiksi seuraavaa tuloa varten ja saunan lämmitys, Hilpan kohdalla lihapullien teko hirvijauhelihasta ja tiskaaminen. Ellun kanoina oleminen tulee selättämään muut askareet. Eli lukemista, toosan tuijottelua, sitä on luvassa.

  Kaadetut rungot olen pätkinyt, kuljettanut kasalle yhtä tukkipuun kokoista koivua lukuunottamatta. Tarkoitus on halkoa koivu heti, kun se on pätkitty. Halkeaa siten nätimmin. Nyt ei siihen aika riitä, joten jatkuu seuraavassa numerossa.

  Hollolassa vietetään sitten pari viikkoa; on Iiriksen kaitsemista, etc. Jos jäät eivät kovin kehnoiksi tule tosiaan Huhtikuun 1. päivänä vielä jäitä pitkin viikoksi tullaan, mikäli. Ja kuumeisesti odotetaan jäitten lähtöä. Ollaan kuin Elina-äiti. Pari viikkoa sitten, kun hänen luonaan käytiin, ja kysyttin, että mitäs tänne kuuluu, oli vastaus: "Mitäs tässä, oottelen kesäsesongin alkua".
Hänelle on varmaan takaraivoon luutunut muisto entisajoista, kun hän vietti kesät Anttolassa. No, maanantaina käydään kuulemassa, mitkä ovat nyt mietteet.

  Vaalikappailu on päässyt alkuun. Sitä riittää, joka foorumilla. Olen piruuttani muutaman Vaalitentin tehnyt. Samansuuntaisia, vaan ei aivan samoja, ovat tulokset olleet. Yle:n tentissä pääsee kurkistamaan, millainen olisi minun hallitukseni. No se olisi melkoisen left-wing. Keskeltä, saatikka oikealta, ei mukana ollut yhtän puoluetta. Tai no, Vihreä oli, ja Feministipuolueestakin muutama, mitä kohtaa poliittisella kartalla se nyt edustaakin? Jotenkin on kutina, että minun eduskuntani on enempi toiveajattelua.

  Brexit on vaiheessa, Uudessa Seelannissa moskeijat saivat kokea kauheita, Yhdysvalloissa kongressin molemmat kamarit hylkäsivät Trumpin hätätilajulistuksen ja Trump puolestaan hylkäsi veto-oikeudellaan kongressin päätöksen, meillä ja muualla nuoret ryhtyivät toimiin ilmastonmuutosta vastaan. Siinä neljä viime aikojen uutisaihetta. Niistä yksi on positiivinen. Se taitaa olla melko kuvaava suhde uutisten tarjonnassa. Tämä on tietysti kiinni katsojan/kuulijan/lukijan henkilökohtaisesta näkökannasta. Luulen löytyvän ihmisiä, joille hyvien uutisten osuus edellä luetelluita on 75 %.

  Joopa joo. Täytyy lähteä pöyhimään uunia. Ja juoda personkuppi kahvia. Tulevalla viikolla päivitän Hollolan tilanteen. Tai sitten en.

Räystäät jos tippuu yllä pään (Danny). Tässä tapauksessa tippumassa ovat jääpuikot.