Muikkuja on pyydetty, sikaa toivottu, ahventa kaivattu. Kalassa ollaan pysytty, vaikka siikoja nousee vielä niukasti, ahven on tyystin kateissa. Ei tietystikään kissoissa, sillä "kissoille kiisket, koirille kuoreet" sanoo vanha kansa. Eikä katiskoissa, vaan oikeasti hukassa. Enkä taaskaan tarkoita eläintä.
Mikäli ei päätöksestä valiteta, hoviin viedä, tullaan taas saareen pe. 26.10. Silloin on luontoäiti varmaankin saanut "lehenputoomisjuhlat" vietetyksi loppuun, joten hyötyliikuntaa löytyy, tosin vain päiväksi.
Siika on varmasti myös liikkeellä siihen malliin, että haikupönttö natisee, paistinpannu pihisee, karkealle suolalle löytyy kraavaamiskäyttöä.
Olen sopinut perämoottorille syyshuollon lokakuun viimeiselle päivälle. Päättämättä on, joko tulevalla resissulla vene viedään Hanelin rantaan hibernoimaan, vai viiraillaanko marraskuun puolivälin paikkeille. Riippuu vähän, tai paljon, ilmoista ja ennusteista.
Rantapumpun korjaan talvisäilytykseen tänään, mökin vedet jäävät vielä päälle. Seuraavalla matkalla nekin on parasta tyhjentää. Ollaan loppusyksy, kevättalvi kantoveden varassa.
Luulen, että marraskuun loppulla, ehkä joulukuun alkupuolella, laitetaan mökki lopulliseen talvikuntoon. Silloin alkaa suunnilleen kolmen kuukauden tauko. Helmikuun loppupuolella sitten aloittelemaan uutta mökkivuotta.
Joten huomenna Hollolaan. Keskiviikkona asentaa mr. Vianor autoon talvirenkaat. Sen jälkeen pitää käydä peltikorjaamolla sopimassa kovan onnen lokasuojan uudelleenmaalaus. Jos vaikka seuraavaksi maanantaiksi sen saisi sovittua. Päivä, pahimmillan kaksi, siinä menee. Saan heiltä auton siksi aikaa käyttööni.
Se virhe maalauksessa on kyllä tosi snadi. Jos eivät olisi siitä kertoneet, en varmaan koskaan olisi asiaa noteerannut. Yritin tuossa rannalla luonnonvalossa kohtaa tihruta, enkä huomannut mitään. Hallin keinovalon kohdistuessa tietyssä kulmassa lokasuojaan, sen kyllä havaitsin. Mutta rehellisyys kannattaa; tiedän varmasti, mihin auton vien, jos tarvetta tulee, mitä pajaa suosittelen, jos joku vinkkiä kaipaa.
Tiilikaiset tulevat viikonlopuksi meille. Annalla on pe. vapaata, hän tulee Iiriksen kanssa junalla jo päivällä, Joni sitten autolla illalla, tai lauantaiaamuna. Iiris on kuulemma oppinut käyttämään lahjaksi saamaansa musisoivaa sähköhammasharjaa ihan itse. Iso tyttö.
Ensi viikolla on tarkoitus tehdä matka Helsinkiin. Junalla matkustetaan. Mennään käyttämään museokorttia. Käydään ainakin Kansallismuseossa, Kiasmassa, Amos Rex'ssä ja Taidemuseossa. Voipi olla, että enempää ei päivän aikana ehdi koluta, ettei mene aivan läpikävelyksi.
En Kiasmassa, Taidemuseossa, enkä tietystikään Amos Rex'ssä, ole konsaan käynyt. Kansallismuseossa toki. Vastahan siellä ensimmäisellä pääkaupunkireissullani, kesällä 1957, piipahdin. Oltiin isä-Erkin kanssa kahdestaan reissussa. Ainakin yksi yö Erkin opiskeluaikaisen toverin luona vietettiin. Käytiin museon lisäksi Linnanmäellä, Korkeasaaressa ja Suomenlinnassa. Melko kliseistä toimintaa, siihen aikaan. Vaikka samasuuntainen se taitaa olla nykyäänkin, ensireissun ohjelma.
En kovin paljon tuosta matkasta yksityiskohtia muista. Ihme kyllä en edes Linnanmäeltä. Korkeasaaren ja Suomenlinnan lauttamatkat muistan. Ja Korkeasaaressa syödyn ateria. Kanankoipi ja riisiä, jäätelöä jälkkäriksi. Ja juotavaksi sitruunasoodaa! Ai että se poreili suussa ihanasti!
Tulevan museomatkan lomassa varmaan aterioidaan myös. Mutta tuskin kanankoipea, sitruunasoodaa. Jäätelö on mahdollisuuksien rajoissa.
Aamu-tv valottaa uutisia taustalla. Eilisistä lämpöennätyksistä ainakin puhutaan. Ainahan ilmat puhuttavat. Johtunee siitä, että ne ovat yleensä ovenavauksen päässä meistä jokaisessa. Ovat ne, vaikka ovea ei itse auki saisikaan.
Poliisi aloittaa tänään raskaan liikenteen tehovalvonnan. Ei koske luultavasti meitä, vaikka Hollola-Anttola-välin suhaaminen joskus raskaalta tuntuukin.
Suomalaisille tuntuu olevan tärkeää se, kuinka meikäläiset lätkäilijät pärjäävät NHL:ssa. Ymmärrettävää, sillä lätkä on suunnilleen ainoa laji, missä ollaan planeetan parhaimmistoa. No, onhan Suomi taas päässyt voittojen makuun Eukonkannon mm-kisoissa Viron pitkän hallintakauden jälkeen.
Parikymmentä kansanedustajaa kertoo kiusaamisesta eduskunnassa. Niinpä, kyllä hiekkalaatikolla väliin tapahtuu kaikenlaista.
Suomessa on ulosotossa yli puoli miljoonaa velallista. Merkki toisaalta kiristetystä sosiaalipolitiikasta, jälkeen jääneistä eläkkeistä, toisaalta helpoista hankittavista pikavipeistä. Tosiasia on, että ulosttohenkilöiden asiakkaiden määrän pitää huolestuttaa, ainakin muita, kuin ulosottohenkilöiden liiton puheenjohtajaa.
Tuossa tuota. Ja tässä 16.10.2016 rakennettu kuva tuon tuottajasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti