Tänään käytiin katsomassa Tuntematon sotilas. Liekö minulla ollut joitain ennakkoluuloja, tai ties mitä ajatuksia. Ne pomppasivat päälaelleen, jo aivan alusta alkaen. Teos ylitti odotukset. Se oli oikeesti hyvä. Aika paljon tietysti sodan räiskettä, mutta sotaelokuvastahan on kyse. Muutamat asemasodan aikaa kuvaavat kohtaukset olivat herkullisia. Ja tietysti koko Eero Ahon loistavasti läpi viemä Rokan rooli. Eittämättä olen valmis allekirjoittamaan lukemieni arvostelujen viestin: tämä on Rokan elokuva.
Summa summarum: Hyvä tekninen toteutus, vähintään yhtä hyvät näyttelijäsuoritukset, sekä Linnan sanoma, mitäs muuta tuosta tarvitsee kertoa. Kolme tuntia hurahti joutuisasti. Ei edes rakko vihoitellut.
Olen seuraillut TV1:stä ohjelmaa "Sadan vuoden talo". Kyllähän vanhana mestarina tiedän, millaista rakentaminen on, millaisia hankaluuksia saattaa tulla eteen, miten aikatauluilla saa pyyhkiä takalistoaan, miten toimitusten ja työn laatu on jotain muuta, kuin on sovittu, kuinka budjetin saa kertoa piillä. Talon rakennuttaja (ja sarjan tuottaja, mikäli olen ymmärtänyt), on aivan ummikko rakennusasioissa. Ja hänen työmaalle "vastaavaksi timpuriksi" palkkaamansa Dale, kuuskymppinen Nortin suurkuluttaja poninhäntäpää, ei ainakaan neljän jakson aikana, eli harjakaisiin mennessä, ole juuri muuta tehnyt, kuin vittuillut suunnittelijoille, muuttanut piirustuksia, ehdollistanut lähes joka ainoan ratkaisun, valittanut sekä materiaalien että työn laadusta. Ai niin, muurasihan hän kaverinsa kanssa sokkeliharkot. Kerta kaikkiaan herkullinen persoona, tuo Dale!
Hauska seurata, kuinka vähintäänkin omaperäiseksi suunniteltu talo valmistuu. Eiköhän se valmistu. Kun, Dalen sanassa, noudatetaan "euroridektiivejä".
Nyt on pari "vapaapäivää" edessä. Sunnutaiksi on käynyt kutsu Helsinkiin. Ihan isänpäivälounaalle. Anna on varannut pöydän Ravintola "Whiteladysta". Kun isänpäiväbuffeen listaa silmäilen, käy ajatuksissa, että ravitsemusliikkeestä ei tarvitse lähteä pois maha kurnien. Vai mitä mieltä olette:
ALKURUOKAPÖYTÄ
Mätiä,smetanaa,
punasipulia G L
Sinappisilliä G L
Etikkasilakkaa G L
Suolakurkkua, hunajaa G L
Höyrytettyä lohta ja sitruunavinaigretteä G L
Graavisiikaa G L
Keitettyä kananmunaa G L
Kanacaesarsalaatti (G) L
Yrttivihersalaatti G L
Sienisalaatti G L
Basilikamarinoitua helmimozzarellaa VL
Oliivia, fetaa, tomaattisalsaa G VL
Paahtopaistia ja wasabijogurttia G L
Kalkkunanfilettä ja paholaisenhilloa G L Porotartar G L
Talon leipää L, tapenadea ja voita G L
PÄÄRUOAT
Ylikypsää naudan rintaa ja punaviinikastiketta G L
Broilerinfilettä ja hunaja-currykastiketta G L
Nieriää ja chili-katkarapukastiketta G L
Grillattua hallomia ja viikunabalsamicoa G L
Paahdettuja juureksia G L
Keitettyjä perunoita G L
Porkkanaröstiä G L
JÄLKIRUOKAPÖYTÄ
Mansikkatäytekakku L (saatavana myös gluteenittomana)
Juustoja ja hedelmiä G VL
Kaneliässät G L
Kahvi/tee ja konvehti
LAPSILLE OMA NOUTOPÖYTÄ
pikkunakkeja,
lihapyöryköitä,
merilohta,
kermakastiketta ja perunamuhennosta,
vihannesdippi,
vaahtokarkkeja,
lakuja ja piparkakkuja
Vaikuttaa, että maanataina on aamullenkki enemmän kuin paikallaan.
Meininki on sellainen, että torstaina lähdetään saareen. Viikoksi, suunnilleen. Kuuntelemaan hiljaisuutta, katselemaan harmautta. Saattaa olla vuoden viimeinen reissu. Vaan eipä suoveta vielä venettä lepikkoon, jätetään takaportti. Tiijä, vaikka itsenäisyyspäivän jälkeen vielä kerran käväistäisiin.
Eduskunnassa tivataan Siplilältä selvennyksiä Persujen jakautumiseen liittyen. Ja valtiosihteerin matkustamista peräkontissa pois. Trump sopii kauppoja Kiinassa. Suomi voitti Venäjän EHT-turnauksessa. Minä lähden lukemaan Stefan Ahnhemin kirjaa "Miinus kahdeksantoista astetta".
Loppuun kuva marraskuun 1. päivältä 2009.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti