MARRASKUU JA KEEKKI

  Marraskuu. Yksi kaikkien aikojen parhaista kotimaisista pop/rock-biiseistä. Meillä kaipuun kaljakori kilisi Avokkaaseen. Nyt täällä ollaan. Yhdentoista kantissa oli jo tulet uunissa.

  Soutuvene oli sen näköinen, että ainakin kuukausi reissussa ollaan. Aina on viemistä, en ymmärrä.

  Eipä ollut auton autoa Potinlahdessa. Kettusten pikkuvene näkyy vielä olevan oikein päin, kone perässä. Muita tuskin enää ennen kevättalvea näille mökeille tulee. Jolleivat sitten Hannilat. 

  Joku voisi sanoa maisemia lohduttomiksi. Ei minusta. Syksy on syksyä, aikaa valmistautua kestämään talvi. Pian vallitsee lumi ja jää, toivottavasti. Sitten puhkeaa jälkeen uusi kevät. 

  Neljä verkkoa käytiin ennen hämärää laskemassa. Ehkä joku verj'piä eksyy niiden silmiin. Savusiika maistuisi kyllä. Tai vaikka graavi -sellainen. Jos sattuu koliaampi tulemaan.
 
  Nyt alkaa taivaallinen valo himmetä. +21 näyttää tuvan lämpömittari +2 ulkoinen havainnoitsija. Sisällä kuuluu ilpin hurinaa, jos menee ulos, ei kuulu mitään. Vaikka mitäs se muille kuuluu, jos jotain kuuluu, tai ei kuulu. Suotta tuosta kirjoitin. Ei ole sen vertaa kuullun ymärtämistä. Siksikö kirjoitan? . . . . . . Eihän tuosta ota tolkkua, edes minä itse!

  Huomenna nostetaan verkot, jos ei ole kalaa, lasketaan ne uudestaan. Käydään saunassa. Syödään, kahveja juodaan. Luetaan, tallenteita katsotaan. Ei mitään hektistä, mökkielämä marraskuussa.
  Tallenteista vielä. Ilokseni ElisaViihde ilmoitti, pari viikkoa sitten, että nyt voi myös HBO Nordic'ia katsella Chromecast'in kautta. Eli ei tarvitse kyhjöttää tabletin edessä. "The Handmaid's Tale" on HBO:lta meneillään. Kolme jaksoa katsottu. Aika ankeaa kuvaa tulevaisuudesta tarjotaan. Ihan katsottava sarja.

  Sitten maalaisnäkökulmaa Suomen nykytilaan: 

  Tempora aspera vivimus, amice bone. Cheek lopettaa. Jos siitä vielä jotenkin toipuu, niin entäs jos Saara Aalto ei voitakkaan Euroviisuja? Pitkä tie on takaisin mielenrauhaan. Monella.

  No jaa, suuttukoon ken tahtoo, mutta minusta Cheek'in lopettaminen on lahja Suomen musiikille. Cheek'in musiikilla kun on saman verran yhtäläisyyttä rap'in kanssa, kuin minulla persujen. Tulkitkoon jokainen tavallaan. 

  Saara Aalto on varmasti taitava laulaja, ansiokas esiintyjä. Minun mieltymykseni musiikin saralla kohdistuu kuitenkin hieman erilaiseen musiikkiin, erilaisiin artisteihin.
  Euroviisuista en viitsi mitään sanoa. Etteivät katoa viimeisetkin kaverit. Tai eivät ne viimeiset vähästä katoa. Ainakaa Euroviisujen vuoksi. Eikä Keekin. 

 Lopuksi näkökulmasta jakokulmaan:

  Jakokulmahan on se paperille piirretty kulmaviiva, minkä avulla meitä opetettiin tekemään jakolaskuja.

   Mutta asiaan. Kun minä tällään jakokulmaan jaettavaksi tilini oletetun saldon toukokuussa 2018 vähennettynä oletetulla verannan uusimiseen minun osaltani uppoavalla summalla, sekä jakajaksi tulevan kesän kuukaudet, jää viivan alle, eli osamääräksi, melko vähäpätöinen summa. Miinusmerkkinen, itseasiassa. Se tarkoittaa sitä, että niukan eläkkeen turvin on kesä vietettävä. Mutta vietetään sitä iloisesti verannalla istuksien, tarjouskahvia litkien, vanhan päivämäärän eineksiä oman maan vihannesten kera syöden. Kuulostaa ihan asialliselta matematiikalta. Mutta ei mennä vielä niin pitkälle. Jätetään ensin loppusyksy, talvi ja kevät taiten taaksemme.