sunnuntai 5. marraskuuta 2017

UNI MATISTA, eli Hoyt Axtonin keikkaa pukkaa

  Tuossa elokuun lopulla kirjoitin unestani. Siinä kaimaani Koistinen, ser Johannes, Tukkisaaren lordi, ilmaantui yllättäen Avokkaan rantaan. Yritti vohkia veneeni. Aprikoin, että kummallisia nuo unet. Mutta antakaas olla, puolella paranoo! Aamuyöllä unien valtias lähetti katsottavakseni seuraavanlaisen pätkän:

  Olen jollain teollisuusalueela, rähjäisen hallin pihalla. Uutta lunta on maassa kymmenkunta senttiä. Vaihdan auton pyyhkimiin uusia sulkia. Samalla paikalle porhaltaa iso pakettiauto. Se on väriltään violetti, ja siinä on ainakin kahdeksan antennia katolla. Ohjaamosta hyppää mies. Rohusen Matti! Kipaisen hänen luokseen, kysyn:
  "Mitäs siä täällä teet?"
  "No kun auto ol renkaanvaihossa, siihen laitettiin samalla uuvet pyyhkijänsulkat", vastaa Masa. "Ja toine lens huut helevettiin, ku niitä kokkeilin".
  Puhellessaan hän alkaa availla vasemman etulokasuojan päällä olevia kiinnikkeitä. Paljastuu, että siinä säilytyslokero.
  "Onneks säästin vanhat", jatkaa Matti, vetää näkösälle sulan, alkaa sitä asetella paikoilleen.
  Minä utelemaan:
  "Mutta mitä siä täällä Utissa teet? Ja miks siulla on noen hiton monta antennia?"
  "Entä ite?", heittää Masa. "Mut miä oon menossa Hoyt Axtonin keikalle Puumalaan. Tuutko mukkaan? Nuo antennat on sitä varte, että kuloo paremmi mussiikia".
  "Ei oo lippua, eikä oo rahhaakaa, latin latia", vastaan.

  Tuossa kutkuttavassa vaiheessa herään. Olisin mielelläni vaikka mennyt Matin kanssa katsomaan ja kuulemaan Hoyt Axtonia. Mutta koska uni loppui, eikä se houkuttelemallakaan luultavasti jatku, ja koska kello on puoli viisi, kampean itseni ylös, naama/hammaspesun kautta aamulenkille.

  Lenkillä mietiskelin näkemääni unta. Hoyt Axtonin levyjä Matilla 1970-luvun alussa oli. Tallessa varmaan vieläkin. Minä ainakin paria niistä joskus lainasin. Eli tuo yhtymäkohta on olemassa.


  Ja Puumalssa on Rohusten vellosten mökki. Mutta Hoyt kuoli 1999. Eikä Matilla ole ajokorttia. Ei ainakaan tietääkseni. Eikä minulla ole mitään tekemistä Utin kanssa. Yhtä armeija-aikana lentokentän liepeillä tehtyä radioliikenneharjoitusta lukuunottamatta. Pyyhkijänsulkien esiityminen molempien autojen kohdalla on arvoitus, jonka jäljet saattavat johtaa sylttytehtaan taakse.

  Jos oli outoa ser Johanneksen ilmestyminen Tukholmasta Avokkaan laiturille, niin vähintään yhtä kummalista on kohtaaminen nykyturkulaisen Rohus-Matin kanssa jollain teollisuusalueella Utissa! 
  Jos jotain ennettä unestä etsii, niin mieleen tulee, että Matin kanssa ollaan viime vuosina tavattu mm. Neil Yougin ja Peter Gabrielin keikoilla. Pitääpä ottaa selville tulevan vuoden konserttikalenterista. Jos vaikka löytyisi yhteinen tapahtuma. 

  Kello on kohta kahdeksan. Hilpan kanssa ollaan jo kahvit juotu, Anna ja Iiris vetävät sikeitä. Tänään he lähtevät kotiinsa. Me jäädään jatkamaan kaavamaisuutta hipovaa elämäämme. Eli tuon unen kaltaiset tapahtumat eivät olis yhtään pahitteeksi, ihan todellisuudessa.
 
  Lyhyestä virsi kaunis, eli tämänkertainen asiani tuli sanottua. Samaa miettii varmaan Iiris, kunhan herää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti