KARHU JA AJONAKIT

  Luonto on lähellä, olitpa Anttolassa tai Hollolassa. Avokkaassa pyörivät puput pihapiirissä, Hollolassa karhu. Tai en kontiota meidän pihallamme nähnyt, vaikka siellä olen vuosien saatossa bongannut mm. kauriin, ketun, lumikon, mäyrän, supin ja siilin sekä albiinoharakan. Mutta havaintoja otsosta on muutaman sadan metrin päästä. No, ei sitä karhuraukkaa enää tienoolla näe; olivat ottaneet hengiltä luontokappaleen. Ikävää, mutta joltain kantilta ymmärrettävää. Toisaalta; minkälainen operaatio oli ollut nukuttaa karhu, kuskata se johonkin korpeen? Ja tutkittiinko ennen teloitusta, onko karhu uros vai naaras. Ja jos naaras, onko sillä pentuja? Minähän en ole suurpetoasiantuntija, en edes pienpetosellainen. Enkä muutenkaan tunne, tiedä, lainsäädännöstä, käytännöstä, tai siitä, mikä taho tekee päätökset petoeläimen lopettamisesta. Kai asiat ovat oikein menneet, lain kirjaimen mukaan. Laillisuus ei kuitenkaan aina takaa moraalista, maalaisjärkeen käyvää, tai monien oikeistajuun sopivaa lopputulosta.

  Nyt tiedän, mitä tarkoittaa sana "ajonakit". Ajoin näet eilen tovin jätehuolto-, kiinteistöpalvelu-, yms.-yrityksen pikkupakun perässä. Takaoveen oli kirjoitettu "Lassila&Tikanoja". Silloin asia minulle kirkastui: "Ajonkit" on "tikanoja" väärinpäin! Erittäin tärkeä, allekirjoittanutta vuosikausia askarruttuttanut ongelma, tuli kertaheitolla ratkaistuksi! 

Tässä uusi logovaihtoehto, vapaasti käytettävissä.

  Edellisessä blogissani tulin kehua retostelleeksi, että nämä muutamat päivät Hollolassa voi viettää huilaten, kun isompia hankintojakaan ei ole tehtävänä. Paskaa puhuin, eli unohdin! Perjantaina on edessä matka Ikeaan. Olen säästynyt parina edellisenä vuonna tuolta "toivioretkeltä", kun Hilppa on päässyt sille työporukan kanssa yhteisellä bussilla. Mutta nyt on pakkorako; Iiriksen leikkimökkiin pitää hankkia kalusteet. Annalla on pe. vapaapäivä, joten he tulevat Iiriksen kanssa myös sinne. Tietysti, täytyyhän tulevan asukkaan päästä vaikuttamaan sisustukseen. Kyllä minäkin tuon matkan kestän, pitkästä aikaa, ja hyvän asian puolesta. 

  Kun lauantaina startatataan kohti Heimaria, sitä kautta Anttolaa, on auto taas tupaten täysi, vaikka Elina jää Lahteen. Sen voin taata. Kaksi varastossa vartoillutta aurinkotuolia, jättisäkit vessa-, ja talouspaperia, säkki huussinkuiviketta, sekä obigatoriset kylmä-, kuivamuonalaukut, ja vaatehuoltokassit, vielä lisäksi kummankin reput, etc., lisättynä Ikeasta mukaan lähtevillä pakkauksilla tarkoittavat sitä, että kyytiimme on turha liftata.

  Siunattu sade saapui lopulta. Koko yön vettä tihuutteli, ja se jatkunee vielä jonkun tunnin. Samat pilvet ovat vaeltaneet/tulevat vaeltamaan Etelä-Savon läpi. Eläköön kasvimaa!

  Tuo sade tarkoitaa tietysti, että en viitsinyt aamulla lähteä lenkille. Iltapäivällä on tarkoitus mennä käymääm Kinnarin Tilalla, muutama kilometri meiltä Tampereelle päin. Maatilamyymälässä on kaikenlaista nähtävää ja ostettavaa. Minua kyllä kiinnostaa enemmänkin nähtävä, kuin ostettava. 

  On kiertänyt niin, että tuon vertaa kotiseutumatkailua ei ole ennen tehtyä. Korjataan asia nyt. 

  Huomenna mennään Lahteen ihmettelemään Kansainväliselle Suurmarkkinoille. Minä olen noissa karkeloissa käynyt joka vuosi (onkohan tämä kolmas?), kun ne ovat Lahden teatterin parkkipaikalla ja teatterin ja kirjaston välimaastossa olleet.

  Sillä ilmoitetaan olevan yli 110 kauppiasta 35 eri maasta. Eli taas on esillä kosolti tavaraa, mitä ihminen ei todellakaan tarvitse Mutta on siellä paljon ihan käypästäkin; hollantilaisia juustokauppiaita, saksalaisia pretzelkojuja. Kokemukseni mukaan juustoja löytyy herkullisista vielä herkullisempiin, pretzelit ovat isoja ja monin eri tavoin maustettuja. Noita molempi pitää maistiksi hankkia. Ehkä jotain muutakin?

  

  Eli sopivasti ohjelmaa on Hollola-viikolle kertynyt. Eilen leikkasin vähien pihaplänttimme nurmikot, sopivasti ennen sadetta. Hilppa kitki isompia rikkaruohoja, heitteli hieman lannoitetta pintaan. Kun parin viikon kuluttua tullaan kotona käymään, voi olla, että oma, jo pahasti tylsymään päässyt, työnnettävä leikkurini on kasvaneeseen nurmeen raskas työnnettävä. Mutta ei hätää; taloyhtiön bensakäyttöinen on käytettävissä. Voi tietysti olla, että ystävällinen naapuri on sörnäyttänyt meidänkin pihamme. Se on vaihtokauppaa; minä kolailen talvella lumet ovien edustalta ja autokatoksen välistä, hän leikkaa nurmikot. Jos on kotosalla. Joka tapauksessa pari viikkoa maksimissaan ollaa putkeen saaressa. Pitää aika ajoin käydä Elinan, nurmikon, postilaatikon ja vaatehuollon vuoksi Hollolassa. 

  Näin se tulee alkanut kesä? etenemään. Huomenna on jo kesäkuu ja tilipäivä. Siis markkinoille törsäämään!