perjantai 5. toukokuuta 2017

PASKANPUHUJA

  Minua voi vapaasti sanoa paskanpuhujaksi. Uhosin nimittäin edellisessä blogissani, että tänään lähdemme Avokkaaseen. No, emme mene! Jäät, pirulaiset, jötköttävät Kiukuanselällä kuin liimattuna. Kertoi Haneli, joka kävi eilen asiaa kiikaroimassa. Joten vedän tenhotukseni takaisin. Lähdemme huomenna. Velj'-poika arveli, että koska tänään tulee lämmin keli, niin vaikka jäät eivät kokonaan häviäkkään, ovat ne niin ohuet, heikot, että niistä pääsee Busterilla puskemaan läpi. Eli huomenna lähdetään. Ja se on viimeinen sana. Ehdottoman viimeinen. Ennen seuraavaa.
  Tosiasiassa jos olisin päättänyt, että saareen mennään tänään, sinne oltaisi menty. Potinlahdesta soutuveneellä olisi keinoteltu. Ehkä olisi töitä teettänyt, koska Heikin kertoman mukaan lahti on rantoja myöten jäässä. Oli ainakin toissapäivänä. Mutta konstilla siitä mentäisiin, jos pakko olisi. Kun ei ole, nöyrryin ottamaan tyhjänpuhujan viitan harteilleni. Järjen ääntä kannattaa kuunnella, höpönhaastajaksi leimautumisen uhallakin.
  Ei pidä luulla, että minusta voisi puhua malliin: "Sama se, puhuuko miehellä pää vai perse". Aika lailla olen yrittänyt pysyä sanojeni takana. Mutta on minulla onneksi varaa antaa periksi, jos asiat kääntyvät sellaiselle kantille.

  Kun tätä kirjoittelen, on kello 5 ja rapiat. En lähtenyt lainkaan aamulenkille. Olin näet jo henkisesti valmistautunut siihen, että aamusta pakataan, ja tällänyt lenkkipukimet likapyykkiin. Toki kaapista oilisin voinut puhtaan ottaa, mutta koska on kaikessa halua päätöksiäni pyörtää, päätin kirjoittaa. Vitsi, vitsi. Oikeasti ajattelin, että kun tulee kaunis ilma, lähden päivemmällä pyöräilemään.
  Toissapäivänä fillaroitiin Hollolan kirkonkylän ympyrä (Kirkkotietä sinne, Rantatietä takaisin), 28, 4 km, kartalta mitattuna.
  Eilen poljettiin Lahden torille kahville, sellaset 17 km.
  Tästä oli seurauksena, että Hilpan takalisto kipeytyi. Vaikka eilen hankittiin ennen ajamaan lähtöä hänelle geelipäällinen satulaan. Minun ahterini ei ole moksiskaan; hankin jo viime kesänä geelisatulan.
  Ilmeiseti on niin, että pyöräilen tänään itsekseni. Koska Hilpan perse ei kestä. Vaikka ei kovin kallis harrastus olekkaan, pyöräily.

  Tänään alkavat läkän mm-mittelöt. Kiivaimpien, hieman maltillisempienkin, lätkäfanien närkästykseksi olen muutamaan otteeseen kritisoinut noiden kisojen jokavuotisuutta. Tietyn inflaation ne ovat kärsineet. Kun on vielä Olympialaiset ja Kanada-Cup, vai Word-Cuppiko se nykyään on, vai mikä? Minusta joka toinen vuosi olisi sopivampi aikaväli. Eri mieltä saa olla.
  Nyt kuitenkin kisataan. Melko nuorella ja kokemattomalla joukkueella Suomi urakkaansa vie läpi. Suuret tähdet puuttuvat. Voi kuitenkin olla, että menestystä tulee. Pelimiehiä ne ovat, ketkä Pariisin jäille luistelevat. Ehkä joku suuri tähti syttyy näidenkin kisojen aikana. Ei Suomella pitäisi olla vaikeuksia välieriin päästä. Mutta voi sitä itkua ja hammasten kiristystä, jos ei pääse. Ja jos ei pääse on Marjamäen henki vaarassa. Tai olisi ainakin, jos kansamme urheilukulttuuri olisi etelä-amerikkainen. Mutta menestystä! Kai noita Suomen otteluita tulee tuijoteltua. Tänään on vuorossa Valko-Venäläistä.

  Hieman selailin uutisia verkossa. Timo Mäkinen on kuollut. Lajinsa legenda, joka aloitti Suomalaisten kultakauden ralliautoilussa.
  Obamacare kaatuu sittenkin, Liekö Trumpin henkselien kestävyys koetuksella?
  Kankaanniemestä tuli persujen eduskuntaryhmän johtaja. Varmaan tekstiviestillä laittoi hakemuksen.
  Ranskan tuleva vaali tietysti näkyy foorumeilla. Macron näyttää johtavan selvästi, mutta, mutta.... kun vaikkapa USA:n tapahtumia ajattelee, vähän pelottaa.

  Kellon viisarit ovat pian sellaisessa asennossa, että pitää laittaa kahvit valumaan, puuro kiehumaan. Sanonpa vaan, että näkisittepä Peppen aamupalantekotoimet! Siinä tehokkuus yhdistyy vuosien hiomaan täsmällisyyteen, silmiä hivelevään liikkeen sulokkuuteen, sekä tarjottavien sielukkaaseen esillelaittoon. Joskus kruunaan aamiaisen vielä mikromunilla. Hipoo täydellisyyttä. Kaiken kukkuraksi olen vielä vaatimaton, kuten olen tainnut jossain yhteydessä ennenkin mainita.

Lopuksi vielä yksi kuva Linnavuoren näkötornista. Kesemmällä ehkä nappaillaan otoksia vielä korkeammalta, Neitvuorelta.

1 kommentti:

  1. Niin oli ja on samat aatteet täälläkin. Eilen käytiin autorannassa tarkkailemassa. Masentuneen ilmapiirinhän tuo paksun jään peitossa ollut lahti levitti hartioillemme. Huomenna päätettiin yrittää. Eli jos te niin mekin. Terv. Varpu

    VastaaPoista