Tiilikaiset tulivat eilen. Iiris oli kuin kotonaan. Varmaan jotain muistoja edelliseltä kesältä oli säilynyt mielessä.
Heti piti hakea pikkukammarista lelulaatikko ja käydä hiekkalaatikolla. Tietysti leikkimökki piti tarkastaa. Hyväksi havaitsi sen tyttö. Käytännön tenavana hän meni tarkastuskäynnille ruohonleikkuria työntäen. Osaa ottaa hyödyn irti tilanteesta kuin tilanteesta.
Saunan jälkeen maistui tytölle vielä jugurtti Bonnesoseella höystettynä. Sitten äitinsä kanssa unta tavoittelemaan.
Ensin naputellaan yhdessä vesikate mökkiin. Sen jälkeen minä alan sitä maalailemaan. Siis en vesikatetta, vaan mökkiä. Joni ryhtyy himohommaansa, polttopuiden kärräykseen. Ihan omasta halustaan. Sopii minulle.
Täksi päiväksi on luvattu aurinkoista, vaan ei kovinkaan lämmintä. Mutta jos arska mollotaa, kyllä pihapiirissä tarkenee. Ajattelin, että voitaisiin jossain välissä käydä vähän ajelemassa veneellä. Tänään se on tehtävä; huomiseksi viilenee entisestään, ja sunnuntaina lähtevät Tiilikaiset kotiinsa. No, ehkä iltapäivällä ulapalle sonnustaudutaan.
Me Hilpan kanssa startataan Hollolaan maanantaina. Tarkoitus oli olla tiistaihin asti, mutta Hollolan kirjasto on eri mieltä. Se ilmoitti, että varaamani Jo Nesbøn "Jano" on noudettavissa, ja se on haettava viimeistään maanantaina.
Ensi viikon launantaina palataan Anttolaan. Palataan Hotelli Heimarin kautta. Meidät on kutsuttu sinne lakkiaisiin.
Kyllä on mennyt toukokuu kiitämällä! Vastahan sitä kytättiin, että jäät lähtevät, pian on jo kesäkuu. No, menköön aika menojaan. Ja ollaan aika lailla saatu tehtyäkin. Eli suunnitellusti mennään, sano vanha aikatauluttaja.
Nyt on kello lähenee jo seitsemää. Täytyy lähteä kahvinkeittoon. Ettei mene aikataulut ihan persiilleen.
Iiris muuten hyppäsi veneeseen, kuin vanha tekijä. Ei onneksi ole vesi-, tai venekauhua. Se olisikin pahempi juttu, saariolosuhteissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti