Kohta sen jälkeen alkoi tuulemaan oikein kunnolla. Näinköhän verkkojata löytyy aamulla Rehulan särkältä? No, ei se mitään, hyvä kalapaikka se särkkä on.
Piti sitten käväistä takarinteellä hakemassa sienet pois, vaikka ei oikeastaan ollut tarkoitus metsään mennä. Karkasin, kun Hilppa lähti puolukkaan.
Sen jälkeen pääsin asiaan; Iiriksen leikkimökin perustuksia äheltämään. Ne käyttää nykyään lasereita ja mittalaitteita ja vaikka mitä. Meikäläisen värkit olivat iso suorakulma, linjalauta, vatupassi ja rullamitta. Niin, ja lapio, rautakanki ja kottarit.
Hommahan lähti siitä, että ensin sörnäytin trimmerillä ruohot tulevan pohjan kohdalta pois. Sitten silmämääräisesti arssinoin ylimmän kulman. Silmämääräisesti, sillä millään muulla ei ihminen näe niin hyvin, kuin silmällä. Ilman apuvälineitä olletikin.
Sitten kaivoin siihen montun, pohjalle sepeliä, ja kaksi pilariharkkoa sopivaan korkeusasemaan. Sen jälkeen toinen etukulma, ja sitätehden pitkät sivut.
Lopuksi suodatinkangas ja sepeliä n. metrin kaistale seinälinjojen ulkopuolelle. Siinähän ne, Peppe Hämäläisen sanassa, männä vingertää!
Onneksi sepeliä jäi snadi läjä viime kesäisen viemärihomman peruiksi. Sepelin mättäminen pistolapiolla kärryihin on muuten aika työlästä hommaa; lapio kun ei oikein tahdo läjään upota. Mutta tuon vertaiset viijään vaikka taskuissa.
Itse leikkimökin kasaan vasta keväällä. Hyvä on sitten Iiriksen kesällä emannoida omaa tupaansa puna-ailakkikedon keskellä.
Lämmin oli iltapäivä, vaikka tuuli oli navakka. Pahin puhuri ei pihaan pääse, ja arska lämmitti. Hiki siinä meinasi tulla. Kolmen aikoihin sain homman tehtyä, kamat korjattua, orjan kaavun riisuttua. Nyt kirjoitan, kohta laitan saunan lämpiämään. Ihan hyvissä ajoin kylvetään, hiet pois pestään.
Huomenna en metsään mene. Tai enpä tiijä. Ei ole muuta kuutioituna, kuin verkon nosto aamulla. Saatan kuitenkin poiketa Saukonsalon puolella katsomassa, olisko jo suppiksia noussut. Näkyvät jossain jo löytäneen. Ja samalla alueella on hyväksi monasti havaittu tattipaikka. Sen voisi myös katsastaa.
Sen verran tuli lomaviikkoon muutoksia, että tänne tullaan vasta sunnuntaina 4. syyskuuta. Anna, Joni ja Iiris tulevat lauantaiksi Lahteen, ja me ollaan Iiriksen kanssa, kun heillä on menoa. Mukava on tyttöä paimentaa, ei siinä mitään. Ja ehditää silti viikko saaressa olla.
Maanantaina, 5. 9, pitäisi ilmalämpöpumppumiehen tulla asetamaan värkki. Minulle on siksi viikoksi varattuna pihakivien asennusta. Päivän homma, mutta kuitenkin. Muuten kai ollaan ihan mittäätekemättöminä, minkä nyt vähän kastustusta, hippusen sienestystä, karvan verran marjastusta. Menee se aika niinkin.
Nyt Peppe lähtee laittamaan saunan palamaan. Kiukaan ja padan ainakin. Tai joka tapauksessa vähintään niiden tulipesät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti