torstai 4. elokuuta 2016

EI SAA SANOA JA ROCK'IA OTAVASSA

  Kyllä on olo kohillaan. Kun Hilppa kiiruhti kahdeksan bussiin, minä sonnustauduin pyöräilytamineisiin, poljeksin Lahden torille kahvikupposelle.  Siellä tapasin entisen kollegani ja työnantajani Ripan. Pitkästä aikaa nähtiin. Tuli turistua varmaan tunti, toista. Ripa sanoi lopulta, että olisi jo aikaa sitten pitänyt olla konttorilla. Vaan kuka häntä siitä ojentamaan, firman omistajaa. Sanoi vielä hän, että olisi yksi projekti aloitettava. Ei ilmeisesti kovin miellyttävä projekti. Sanoi alkua lykänneensä ja lykänneensä. Nut kiitti minua, kumarteli liki ottansa ruvelle, kun sai taas tekosyyn siirtää hommaa huomiseen, kun olin häntä torikahvilassa viivyttänyt. Kyllä sitä näköjään avuksi voi monellakin tavalla olla, ja ihan tietämättään. Oliko tuo nyt sitä paljon peräänkuulutettua pyyteettömyyttä? Sanokaa te.
  Sörnäyttelin sitten takaisin Salpakankaalle. K-Marketistä kävin siivun grillattua kasleria, vaikken varsinaisesti sikaniska olekkaan. Loihdin kotona salaatin suitsait: Kasleria, jäävuorisalaattia, keltaista paprikaa, mustia oliiveja ja raejuustoa, ruokajuomaksi hanavettä. Pitää hanavettä juoda, niin kauan, kuin perse kestää. Aamulla uutisoitiin, että vähentyneen kulutuksen vuoksi veden hinta tulee nousemaan merkittävästi. Kohta vissiin alettava olutta kittaamaan. On se yhtä helevettiä, että kun yrittää elää ekologisesti ja säästää vettä, siitä rangaistaan.
  Apropoo; Tuo avauslause siis tarkoittaa, että on ihan kelvollinen olotila, kun on kahden aamulenkin jälkeen vatsa pullollaan salaattia, näin pitkän kaavan mukaan ilmoitettuna.

  Aamun uutisista vielä. Tekstitetyissä uutisissa vilahti aamukahvia hörppiessämme jotain tämän kaltaista: "Suomen tavoite Riossa on kolme mitalia ja kahdeksan pistesijaa, mutta sitä ei saa sanoa ääneen." Minähän heti testaamaan, joten sanoa paukautin: "Suomen tavoite Riossa on kolme mitalia ja kahdeksan pistesijaa." Hilppa siihen, että mitä höpäjät. Minä kertomaan, että testi se vaan oli. Ja eikö kielletyn tekemisestä seuraa rangaistus? Mutta ei ainakaan heti taivas niskaan pudonnut, saattaa kuitenkin olla haaste tulossa. Vähän se ihmetteli, rouva, että onko tuo turjake seonnut kokonaan? Ja että kyllä sitä on jo uumoiltukin.
  Niin että tuli kielletty teko tehtyä, aamutuimaan. Kyllä minä olen hävitön ihminen.

  Joopa joo, huomenna saareen. Tiilikaiset lähtevät jo ip. Helsingistä, joten ovat siellä ennen meitä. Lauantaina ovat Emma, Shade ja Luna tulossa päiväksi kylään. Juhlitaan etuajassa Annan maanantaista synttäriä. Pitäsköhän leipoa mustatorvisienillä ja mustikoilla koristeltu kanttarellikakku? Tiijä, miten hyvää olisi? Vaikka luulen perinteisemmässä pidättäydyttävän.

  Meidän piti Markun kanssa lähteä lauantaina hänen bongaamaansa mustikkahalmeeseen riehumaan, mutta se taitaa nyt jäädä. Luulen, että grillausvelvollisuuksia minulle sälytetään. Ja jos vaikka innostuisivat sienikakkuun!

  Toivottavasti tiikerinlilja ei ole Avokkaassa jo kokonaan ylikukkinut.


  Nyt alkoi satelemaan; kohillaan olivat sadetutkan ennusteet. Siksi aamusta torikeikalle pyöräilinkin. Melko niepreetä taitaa iltapäivä olla.

  Vaikka siis viikonloppuna vieraita sun muuta on edessä, täytyy jossain välissä käydä ainakin rouskuja etsimässä. Ja torvisieniä, mutta niitä kasvaa ihan nurkilla. Ei väliä, vaikka en yhtään rellukkaa löytäisi. Tosin niitä löytää väkisin, jos metsään menee. Mutta intressit ovat nyt toisaalla. Paitsi, jos tuo edellä mainittu kakkuidea ottaa tulta.

  Tänään on Otavassa, Huvikummussa, Paul'in näyttelyyn liittyen, Frank Robson'in, bändinä Jelly Millers, keikka. Se on ikään kuin koe-esiityminen leikkauksen jälkeen. Jos olisin kymmenenkin vuotta nuorempi, saattaisin sinne sörnäyttä. Tai jo olisin Anttolassa. Onhan estradilla merkittävä siivu suomalaista rock-historiaa! Menkää te mahdolliset ja mahdollisesti lähempänä olevat lukijat. Ja lämmin toivomus esiintymisen onnistumisesta Frankille!


  Paul, lainasin kuvaasi ilman lupaa. Puolustuksena on se, että blogini saattaa, suotuisissa olosuhteissa, kaiken osuessa kohdalleen, tilanteen ollessa optimaalinen, ja jumalten ollessa myötämielisiä, tuoda paikalle jopa yhden lisäkatsojan.
  Jotta en asiasta edesvastuuseen joutuisi, lupaan pistouvata sinulle, rva. Mullerille myös, myöhemmin yhteisesti sovittavana ajankohtana espressot naapurustossanne sijaitsevassa italialaistyyppiseesa yrityksessä. Edesvastuuseen joutuminen ei minua tällä hetkellä houkuta, sillä on vielä arvailujen varassa, millaiset seuraamukset aamukahvipöydässä tekemästäni rikkeestä on odotettavissa.

  Eli viihtyisää iltaa. Niin Otavassa, kuin muissakin, tällä hetkellä vähemmän huomionarvoisissa, paikoissa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti