Onko elämää Boltin yhdeksännen kullan jälkeen? Oli näköjän mennyt Jamaika pikaviestin voittamaan. Omalta kohdaltani vastaan, että on, elämää. Mutta mitä miettii itse sankari? Miettiikö, että on se, kele jamaikaksi, vielä neljä vuotta pakerrettava, että pääsee Nurmen Pate ja Lewis'in Kalle ohi! Vai yrittääkö änkeytyä maansa joukkueeseen pitkässä viestissä? Maratonille ei kai voi jälki-ilmoittautua, ainakaan ilman kelvollista aikaa?
Eilen olikin työntäyteinen päivä. Aamusta heti pähkälemään piipunhattujen kanssa. Aika iisejä ne oli kasata. Mutta työläitä yksin asentaa. Mutta ensimmäisen kun harjoitteli, toisen opetteli, niin kolmas meni jo sujuvasti paikoilleen. Sitten ne loppuivatkin.
Hattu-urakan välissä soitti autokuski, että tilaamani pilariharkot ovat matkalla. Kävin siis ne hakemassa rikospaikalle. Mahtuivat yhteen veneelliseen, eivät kovin paljon aikataulua sotkeneet.
Piippujen kanssa äheltämisessä kului kuitenkin aikaa. Mutta yhden korvilla ne olivat paikoillaan, ansaitsivat harjakaiskahvit.
Hilppa lähti puolukoita katselemaan, minä sieniä. En kahta-, kolmeasataa meriä kauemmas pirtin rappusilta mennyt, mutta kori piti välillä käydä tyhjentämässä. Torvisienet ovat nyt parhaimmillaan. Sen verran kookkaita ovat, että ummikkokin saattaa huomata.
Sienireissun jälkeen oli nurmikko kuivahtanut ajokuntoon, joten toimeen. Mokoma pakollinen askare vie nykyään tunnin, toista. Mutta vielä sinnitellään ilman päältäajettavaa. Ja ilman klapikonetta kans. Mutta saattaa tulla aika, että niitäkin kaivataan. Toivottavasti vasta pitkän rupeaman kuluttua kuitenkin.
Hilppa keräsi viiden litran ämpärillisen puolukoita; ovat lämpimillä paikoilla jo ihan kypsiä. Niitä sitten putsaili, mitä sieniä siivosin. Aikaa siinä kulahti lähes Emmerdalen alkuun saakka. Välillä toki syötiin Hilpan loihtima torvisienimunakasrulla. Ei pöllömpi eväs.
Tosi leppeä ilta kehkeytyi, sen päätteeksi saunaan.
Hilppa katseli vielä Dicten, minulla väsy iski. Jos satelee, saatan tuon Dicten tallenteelta katsella. Vaikka ei sarja läheskään parhaiden skandinaavikumppaniensa joukkoon mahdu, minusta.
Ehkä kisojen loppumisen kunniaksi valvon yöllä keihään vuoksi. On sellainen tunne, että Ruuskasella on jotakin perstaskussa. Lataa yhteen heittoon. Jos onnistuu, sillä mennään vähintään podiumille, Menestystä miehelle, onhan hänellä ihan oikea murrekin käytössä.
Nyt,,kun ulos tiirailen, käyn ihan pihalla tarkastamassa, ei siellä enää sada. Vielä mulkaisu sadetutkaan: näyttää Anttola olevan aivan rintaman länsilaidalla. Hieman sadepilvet saattavat hipaista jossain välissä. Saatanpa lähteä muutamalla mustatorvisienimestalla piipahtamaan. Vaikka tarvetta ei enää ole, ei luonto anna olla metsään menemättä. Jos niitä sieniä nyt aivan liikaa siunaantuu, pitää alkaa pohtimaan, olisiko edellytyksiä vaikkapa bilateraaliseen kaupankäyntiin?
Eilinen saalis
Kyllä minä nyt lähden metsään, Jos vaikka löytyis tuolle kaveri, saatais pihvit henkilöön.
Ip. lähden uistelemaan. Ugh, Peppe on puhunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti