Ennen kuutta, kun sytyttelin hellaan tulia, auki jäänyt tv pärähti hetkeksi eloon, sammui taas. Menin Suur-Savon Sähkön (Järvi-Suomen Energia) sivuille tutkimaan tilannetta. Kartta kertoi, että koko Mikkelin alueella on häiriöitä. Samalla huomasin, että voin tilata tekstiviestipalvelun asiakasnumeron ja toimituspaikan numeron avulla. Sen tein, ja kohta tuli ilmoitus: "Sähkönjakeluhäiriö päättynyt käyttöpaikalla Avokkaansaari ANTTOLA." Mutta eihän se ollut!
Kohta Hilppa äkkäsi, että keittiön kattovalo hehkuu himmeästi, ja minä, että toosa yritää välillä välkähdellä. Ilmoitin Sutikan Sähkön sivuilta häiriön ja sen laadun, eli yksi vaihe tuntui olevan kadoksissa ja mittari oli pimeänä.
Päätimme, että koska tietoa vian korjaantumisesta ei ole, tyhjennetään pakastin kylmälaukkuihin, lähdetään kotiin. Niin tehtiin. Kävin vain ensin nostamassa verkot, mitkä olivat kokolailla pysyneet paikoillaan. Kolme lahnanlätyskää laskin takaisin. Olivat muuten verkot melko limaiseksi tulleet vajaassa vuorokaudessa. Ei ollut myllerys niitä muutaman metrin syvyydessä puhtaaksi ravistellut. On vesi vielä niin lämmintä, että limottuvat nopeasti, verkot.
Oli muuten rauhallista ajella sunnuntaiaamuna etelän suuntaan.
Yllättäen sain iltapäivällä puhelun Suur-Savon Sähköltä. Mies kysyi, että vieläkö ilmoittamani häiriö on päällä. Kerroin, että en enää ole kyseisellä paikalla. Kerroin vielä aamuiset havaintoni. Mies sanoi, että hän laittaa jonkun tarkastamaan, katsomaan samalla saaren läpi kulkevat ilmajohdot.
Illalla kymmenen kantissa sain tekstarin: "Keskeytys alkanut käyttöpaikalla Avokkaansaari, ANTTOLA. Selite: Arvioitu päättymisaika on 19.08.2018 00:00."
No, ei se keskeytys silloin alkanut, oli ollut koko ajan päällä. Mutta jotain uutta hamaa olivat löytäneet, sen kimppuun nyt kävivät.
Tänään puoliltapäivin tuli uusi tekstari: "Sähkönjakeluhäiriö on päättynyt käyttöpaikalla Avokkaansaari ANTTOLA."
Soitin heti kesänaapureilleni Hanniloille, joiden tiesin eilen saareen menneen. Kysyin Hannulta, että joko sähköt ovat päällä?.
"Ihan just tulivat", vastasi hän. Eli olivat minulle ilmoituksen laittaneet välittömästi vian korjaannuttua. Positiivisesti yllätyin siitä, kuinka sähköyhtiö asian otti haltuunsa. Olin varma, että karavaani jatkaa kulkuaan, vaikka Peppe haukkuu. Mutta tosissaan ottivat ilmoituksen. On kyllä syytäkin, noilla valtakunnan lähes kalleimmilla siirtohinnoilla.
Eilen oli sitten aikaa kotona puuhailla. Lähinnä se oli Hilppa, joka urakoi; pesi lakanoita, pakasti puolukoita, keitti puolukkahilloa, pyöräytti puolukkapuuron. Minä sentään haalin purkkeja, vein lakanat ulos kuivumaan, olin hengessä mukana (lue: lötköttelin, katselin tallenteita, lueskelin).
Vielä laitettiin eilen torvisienikuivaamo käyntiin. Ei ole tullut kuivuria hommattua. Mutta uunissa kiertoilmatoiminnolla pari pellillistä on työn alla. Olivat eilen jonkin tunnin, aamulla pari, ovat parhaillaan. Kohta rusentuvat purkkiin monen ruoan mausteiksi sekä keittoterpeiksi, jotka säilyvät vuosikausia. Tuoksu lukaalissa on tosin melko pistävä, mutta se on aina kestettävä, kun mustatorvisieniä kuivaa sisätiloissa. Jos on mahdollisuus homma tehdä Avokkaassa, niin se tapahtuu illalla kylvyn jälkeen saunan lauteilla, päivisin, jos aurinkoista ulkona, ja jos leivinuunia on lämmitetty, uunin pankolla. Eli on tuota tuoksua tullut nuuhkittua, huomattua, että ei siihen kuole. Ja sydäntalvella kun kuivatuista torvisienillä suurustettua kastiketta lorauttaa Hanelilta saadun hirvipaisti päälle, tai mutustelee sienillä terästettyä lihamureketta, eivät menneet tuoksut pahemmin mieltä vaivaa.
Tuosta aasinsiltana saksankieleen. Serkkupuoleni Saksan maalta kävivät aiempina vuosina silloin tällöin kesäisin Anttolassa. Heiltä opin, että mustatorvisieni on Totentrompete (kuoleman trumpetti), ja lihamureke puoletaan Falscher Hase (väärä jänis). Kuka sanoo, ettäkö saksa ei olisi värikästä kieltä? Vai miltä kuulostaa "kuolemantrumpetilla maustettu väärä jänis?"
Tein piruuttani noilla sanoilla kuvahaun googlessa. Tuhannen tulimmaista ja turkanen päälle! Sieltä tarjottiin mm. tällaista...
...ja tällaista.
Eli ei vissiin olla herra Googlen kanssa ihan samalla aaltopituudella. Mutta ei se mitään. Lopetan tämän aromien sävyttämän kirjoituksen tähän. Haisemisiin ja haistelemisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti