Tiettyjä hedonismin piirteitä itsessäni näin eläkeläisenä olen havainnut. Pakollista tekemistä on niukasti, tulee valikoitua muun ajan toiminnoiksi sellaisia, mitkä tuottavat nautintoa. Vaikka samoin se tietysti on, vielä suuremmalla syyllä, jos velvoitteilta jää vain vähän vapaa-aikaa. Eiköhän meistä jokainen ole jossain määrin hedonisti. Jollei ole masokisti.
Laajemmassa mittakaavssa utilitarismi on tietysti suositeltavampi aatesuunta. Filosofi John Stuart Mill määrittelee utilitarismin opiksi, joka olettaa "moraalin perustaksi hyödyn tai suurimman onnen periaatteen". Siitä seuraa, että utilitarismin mukaan teot ovat oikein silloin, kun ne edistävät onnellisuutta ja väärin silloin, kun niillä on taipumus tuottaa onettomuutta. Utilitarismissa hyvän toiminnan tuottama onnellisuus ei ole ainoastaan tekijänsä onnellisuutta, vaan kaikkien niiden, joita toiminta koskee. Olen kai hedonisimin sävyttämä utilitaristi?
John Stuart Mill
Ystäväni Risto soitti taas aamuvarhain. Kertoi hänelle kerrotun, että uudessa Erälehdessä olisi parin sivun juttu Ruiku Ruusuista. Tarkemmin udeltuani kuulin, että ei häntä oltu haastateltu, mutta oli toimittanut mallikappaleita vieheistää lehdelle. En lehden nettisivuilta kyllä löytänyt mitään asiaa koskevaa. Ruikku lupasi kuitenkin tarkemmin ilmotella, kunhan asian varmistaa.
Näytteenä Ruiku taiteesta yksi patsas:
Yöllä oli joku aste pakkasta. Nyt (klo. 9:05), kun arska jo on nousut, näyttää elohopea nollaa (varjon puolella). Eilistä kylmempää on povattu, aurinkoista kuitenkin.
Ip. on Elinalla aika röntgeniin (hammashoitola) Se on ihan lähellä äidin asutoa, mutta sovimme, että vien hänet paikalle. Sanoi kävelevänsä sitten kotiin. Hyvä, kun vähän liikku, ja taivalkin on alamäkeä.
Hanelin kanssa eilen puhelin, puhelimessa puhelin. Jäät kuuluvat olevan aika höttöä. Sanoi, että ei ensi, mutta seuraavana viikoloppuna, jos polte on kova, Avokkaaseen pääsee. Polte on kova, mutta muutaman päällekkäisyyden vuoksi taitaa olla, että savut Yamahasta pääsee ottamaan vasta Valpurina. Jolloin luultavasti sataa räntää. Lämmintä nuo "rohveetat" ovat kyllä ennustaneet, kevääksi ja alkukesäksi. Totta kai; Hilpan loma on kesäkuussa!
Ensi viikoksi ovat sitten eläkeläisen kontolle suunnitelleet hommia, Sunnitelleet ja suunnitelleet! Itse olen suunnitellut. Edessä on parvekkeen kesäkuntoonpuunaus, ikkunoiden ja parvekelasien pesu, pihojen haravointi ja siistiminen, sekä jonain päivänä myös aikataulun mukainen sisäsiistintä. Taitavasti kun tehtävät jakaa, tullee joka päivälle jotain aktiviteettia. Se on hyvä se. Parin tunnin rutiinista poikkeava toiminta on hyväksi. Ei pääse sammaloitumaan.
Olen joskus pohdiskellut, että löytyisikö jostain osaaikainen työ. Työ, mihin ei tarvitse sitoutua, työ, jota voi tehdä silloin, kuin haluaa, ja sen verran, kun haluaa. Kunto tuntuu olevan ihan kohdallaan. Voisi olla, ihan vaihtelun vuoksi, mielekästä duunata jotain silloin tällöin. Periaatteessa voisi vapaaehtoistöihinkin mennä. Olen vaan niin saamaton.
Ei aika näinkään pitkäksi käy, en sitä valita. Mutta täytyy miettiä kaikenlaisia vaihtoehtoja. No, ehkä ei kesäksi kuitenkaan; Anttolassa pääpaino. Ja ehkä ei syksyksikään; se on niin sieni-, marja, ja ruskatäyteinen. Sitäpaitsi ei luultavasti talveksikaan; jos tulee lunta, pitää lumikenkäillä, jos ei tule, pitää manailla lumen puutetta. Eikä kyllä kevääksikään; pitää seurata aktiivisesti kevään etenemistä. Eli taidan unohtaa työnäkökulman. Tai en kokonaan. Syksyllä voisi googlailla vapaaehtoistyönäkymiä.
Näin tänäaamuna. Niin tai näin huomenna. Siten ja täten viikonloppuna. Minkä mitäkin ensiviikolla. Näistä koostuu Peppen lähitulevaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti