Homma aloitettu, yksi päivä askaroitu, jotain aikaan saatu, lisää saadaan.
Eilen, illan kahussa, Kiljus-Matti lauttasi saareen ensin pari traktoria...
...ja sitten Pesos-Heikin telakoneen.
Tänään, aamulla, päästiin tositoimiin.
Ensin Haneli kaatoin rannalta yhden puolikuolleen haavantaimen.
Heguli teki sillä aikaa uraa läpi ruusutarhan.
Hilppa ehti matonpesuun, saatuaan alustavan koulutuksen painepesurin käytöstä. Hyvin tuntui sujuvan, kun olin hänelle Helsingin Teräskalustetehdas Oy:n legendaarisen vuoteen pesualustaksi kiikuttanut.
Metsuri-Hanelille tuli vielä askarointia; kaksi kokoliasta koivua kaadettiin rantapolun varresta pimentämästä pihaa.
Heikki pääsi kaivamaan imeytyskanavaa, Lautturi-Matti lähti hakemaan toiselta puolelta sepeliä. Haneli pätki puita, minä nakkelin lavalle.
Aika määrä pilkottavaa niistä tuli, kunhan vain saan klapikone Pertsan käyntiin.
Sitten viemäröitiä laittelemaan. Vaikka yksi hankaluus meinasi kaihertaa; jo olemassa olevaan pallokaivoon, piti saada 120 millinen reikä lähtevälle putkelle. Eihän minulla täällä saaressa ollut rasiaporaa eikä kuviosahaa. Hanelilla oli, mutta ei ollut järkeä lähteä vasiten sitä hakemaan. Heikki sanoi hänellä olevan. Hän lähti käväisemään mantereella. Eikä löytänyt, oli poikansa Simon matkassa jossakin muualla. Mutta KIljus-Matti muisti keinon: ei ku sopivan kokoinen rautaputki (saunan kiukaan hormiliitäntärööri, pai tö vei), tohottajalla kuumaksi, grillihanskat käsissä kaivon kylkeen, Haneli seppänä. Kolme kuumennusta, reikä oli valmis!
Ja hyvää tuppaa tulemaan.
Vielä sadevesikaivo nurkalle ja talon takasivun pintakasvillisuuden poisto sekä maaston muotoilu.
Kaunis päivä oli näissä askareissa kääntymässä iltaan. Mehän narskautimme auki kellarikylmät Karjalat, ansaitut. Pihamiehillä on huomenna muita meininkejä, joten nurmikentän tekoon keskitytään torstaina.
Minulle saattaa tulevaksi päiväksikin löytyä täältä saaresta jotakin pikku nakerreltavaa, kun oikein tarkkaan pohdin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti