EI KETTÄÄ

  Viimeinen päivä on kulumassa. Pakollisten talonmiestehtävien jälkeen käppäilin hieman jäällä. Seuraavia huomioita tein: 

Lunta hiutaloi lievästi, mutta pilviverho yrittää repeillä kaakon suunnalla. Ei näy kettää.

  Hiutalointi on kaunis sana, jota olen kuullut Anniina Valtosen, ylen meteorologin, käyttävän. Anniina on muutenkin pirtsakka likka, selväsananainen ja varma esiintyjä. Sitäpaitsi hän on kehittänyt ranneliikkeistään täydellisen sulokkaat. Kun Anniina demostroi, miten matalapaine leviää koillisesta luoteeseen, on sitä ilo katsella. 

Saaren itäpuolella ja Luonterin alkupäässä ei kettää.

Rupakon suunnalla ei kettää.

Saaren länsipuolella ei kettää.

  Turvavälin noudattaminen on ongelmista pienimpiä näillä seuduilla. 

  Eilen sateli muutaman sentin lunta. Navakka etelätuuli puhalsi kaikki jäljet jäällä sileäksi. Iltapäivällä varmaan mennään hiihtämään, vaikka latua ei ole. Ei ole paljon luntakaan. 

  Lähtösaunominen illansuuksi on suunnitelmissa. Kukas sitä tunjuavana matkaan haluaa lähteä? Kysymys oli retorinen. Retorinen kysymys selkeä juttu. Retorinen vastaus puolestaan myös yleinen. Siis vastaus, jota ei ole tarkoitettu vastaukseksi. 

  Huomenna kerätään aamukahvin jälkeen kamat kasaan, laitetaan paikat kuntoon. Laitetaan myös syksyllä hankitut hiirikarkoittimet pistorasioihin. Laitetaan, vaikka tuntuu siltä, että ne toimivat paremmin ilmoituksena isäntäväen poistumisesta.

  Sitten pakataan kelkka, pahnostetaan autolle, usmuutetaan jäätietä Anttolaan, pikiteitä seuraten Hollolaan. 

  Jäätie kyliltä Paajalaan ja Piekälään tosiaan toteutui, vaikka alkuvuodesta se näytti kaukaiselta haaveelta. Hyvässä kunnossa oli tie viikko sitten kun tultiin. Hyvä se on varmasti huomenna kun poistutaan. Yli 15 kilometriä lyhenee matka Potinlahdesta kylälle. Kiitos tien tekijöille. Eiköhän tuo hyvä työ ole Kiljusen vellosten aikaansaannosta, toisen, tai molempien. 

  Huomenna ollaan taas lähempänä koronaa. Täällä en ole isoa pulttia koko pandemiasta ottanut. Olin päättänyt, että antaa hermojen levätä. Kun ihmisten ilmoille mennään, tulee taas seurattua tarkemmin tilannetta. Tulee, vaikka välillä sylettää. Kyllä humeeti on kovilla, kun enemmän uutisia ja somejakoja seuraa. Tai en tiedä, pitäisikö asioista olla mielissään? Onkan se hienoa, että näin pienestä maasta löytyy niin valtava määrä asiantuntijoita ja besserwissereitä, jotka tieteävät tarkalleen, mitä pitää tehdä, milloin pitää tehdä, ja mitä ei olisi pitänyt tehdä. Kun tuota porukkaa kuuntelee, niin tulee ihmetelleeksi, kuinka kymmenet erilaiset tulkinnat ovat oikeita. Yksimielisyys tulkitsijoiden joukossa kuitenkin löytyy: Hallitus tekee kaiken väärään aikaan ja silloinkin väärin. 

  Lopuksi, tämän kirjoituksen ensimmäisen lauseen innoittamana, laitan luultavasti monelle jo ennestään tutun Fingerporin. Laitan, koska se mainio.