perjantai 12. maaliskuuta 2021

PUU KATUU JA LAHNA HAIKUUNTUU

  Pahin pakkanen hellitti, mutta tuuli yltyi. Eilen oli vielä miinusta yli kymmenen, viiden metrin kaakkoistuuli piti huolen siitä, että ulkona piti olla vaatetta niskassa. 

  Tänä aamuna oli pakkasherra tyytynyt alle kymmenen lukemiin, mutta alkuperäiskansan pohjoiseen häätäneen väestön tuulen jumala Ilmarinen, tai sen häädetyn porukan Biegga-almmái, kuinka vaan, oli yllyttänyt puhurit kuuteen sekuntimetriin. 

  Taina ja Haneli poikkesivat eilen päiväkahvilla. Alkutöikseen "veljpoeka" kaatoi pari kunnon tukkipuuta, männyn ja koivun. Pätkipä vielä kummastakin muutaman tyvipöllin, koska minun sahani on snadisti tehoton noin jykeviin töihin. Vaikka sivutuuli oli navakka, puut kellistyivät juuri sinne, minne pitikin. No, ei koivu onneksi lehdettömänä ole samanlainen purje, kuin kesällä. 
  Kun puut olivat pötköllään, pirttiin kahville. Aikamme turistiin. Vieraat lähtivät ahkio kahta lahnaa köykäisempänä. Minä menin sulattelemaan vesiä saunan padasta ja vesisaavista. Harvemmin on kevättalvella tuollaista tapahtunut, mutta kyllä liki 30 astetta miinusta tekee tehtävänsä.
  Samaan rupeamaan lämmitin saunan kylpykuntoon. 

  Yya-sopimus siis toimi. Eikä siinä kaikki! Haneli oli ennen tänne lähtöään katsonut verkon kotilahdeltaan, ja toi meille kaksi lahnaa. Varmaan siitä ilosta palkkioksi, kun sai kataa nuo puut?
 Rehdisti kilonen, toinen ainakin puolitoista, sopivat lahnat haikutukseen. 
  Yön olivat savusuolassa, aamulla virittelin pöntön alle tulet. Niin, ja pönttöön leppäpurut, pienen katajanoksan, sekä lahnat. 
  Kun tuollainen satsi kypsyy kesäisin kolmessa vartissa, sain nyt pitää tulia reilun tunnin. Lopputulos näkyy kuvassa.


  Ei olla vielä maistettu, mutta luulen, etteivät pilalle ole menneet. Laitanpa vielä takautuvaa kuvaa savustuksesta. 

Tapahtuma täydessä vauhdissa.


Tarkastusvilkaisu hieman alle tunnin pössyytyksen jälkeen. Hyvältä näyttää. Vielä pari puuta, antaahan tulen laantua. 


  Ulkona tosiaan tuulee ja satelee välillä lunta, joten taidamme viettää tänään hiihtolomaviikkomme löhöttelypäivän. Ulos ei mennä kuin välttämättömän tarpeen sanelemana. 
  Huomenna onkin sitten viimeinen kokonainen päivä tälle "lomalle". Sunnuntaina lähdetään jo aamusta Hollolaan. Toinen reissu on tarkoitus vielä jäillä tehdä. Ajankohta riippuu muutamasta asiasta. Koronatilanne, tavallaan, sanelee pääsiäsajan kohtalon. 22. päivä pitäisi aueta ajanvaraus koronarokotukseen meikäläiselle. Saatu aika määrää tietysti, koska ei ainakaan poissa Hollolasta voi olla.
Aika näyttää. Loppuun kaatomies Haneli ja onnistunut kaatokohde. Minun tehtäväkseni on se nylkeä ja laittaa riippumaan...., eikäku pätkiä ja halkoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti