Käytävälle sijoitetussa kahvilassa on sen sijaan täyttä. Melkein jokainen pöytä on miehitetty naisilla, lapsilla ja miehillä. Useita eri kieliä kaikuu korviini; suomea, englantia, arabiaa (valistunut arvaus), sekä muutamia, joita en lähde edes arvailemaan. Tämähän on, kuin savolaisessa kyläkaupassa jokusia vuosia sitten. Kauppa mainosti isolla kyltillä, että MEILLÄ PUHUTAAN KAIKKIA KIELIÄ! Muuan asiakas ihmetteli, että onpas kielitaitoista joukkoa. "Kuka teistä puhuu niin monia kieliä?", jatkoi hän.
""Ei me puhuta, mutta asiakkaat!", vastasi kauppias.
Koska ihmisvilinässä, kahvilan asiakkaissa, ei ole erityistä huomioitavaa, siirryn muihin asioihin.
Tällä haavaa eläkeläiseen eloon on luvassa aktiviteetteja normaalia enemmän:
-tänään mennään elokuviin
-huomenna lounaalle vanhan kaveriporukan kanssa
-perjantaina haetaan Iiris meille
Kohta siis vuorossa "Olavi Virta" Kino Iiriksessä.
Eilisiltana ystäväni Tunneli-Topi mesetti, että kiinnostaisiko minua tulla lounaalle torstaina. Kertoi, että sinne on tulossa myös Temppistä-Pekka. Kun ilmaisin mielihyvin lukeutuvani osallistujiin, kysäisi Topi, onko minulla Oippiksen yhteystietoja. Minullahan oli, lähetin ne hänelle. Pian tuli ilmoitus, että Oippis saapuu myös. Hieno homma. Koossa on siis huomenna n. 40 vuotta sitten muotoutunut rakennusmestarikokelaiden ryhmä, eli sökörinki. Joukosta puuttu ainoastaan Kubelowitz, joka, Dumaria lainaten, "jäi sinne Lohjalle, kuin jämä lasin pohjalle". Tosi mukavaa nähdä "poikia". Topia tapaan silloin tällöin, ehkä kerran vuodessa viime aikoina. Pekan kanssa käytiin syömässä viitisen vuotta sitten, muutaman kerran satunnaisesti törmätty. Oippiksen olen n. 30 vuoteen tavannut kerran, halauksen ja muutaman sanan verran Lidlin pihalla pari vuotta sitten. Eli jo on aikakin. Hienoa olisi, jos Kubelowitz olisi porukassa, mutta Topi, spontaanina persoonana, järkkäsi tapaamisen niin nopeasti, että se ei ollut mahdollista. Ehkä vielä joskus? Tällä kertaa tällä kokoonpanolla, torstaina klo. 12:00, paikkana vastikään maanantaina avattu ravintola Coppa Aleksilla. Ei siellä mitään sököä tietysti pelata. Eikä se mikään varsinainen kollokviumi ole. Kunhan muistellaan opiskeluaikoja.
Iiris tulee meille siis perjantaina. Haetaan hänet kolmen maissa päiväkodistaan. Anna ja Joni järjestävät kotonaan lauantaina pikkujoulut ystäväpiirilleen. Iiris on kuulemma kertonut vanhemmilleen, että meilläkin on mumman ja Peppe-papan luona pikkujoulut. Anna kertoi myös, että kun hän oli pyytänyt Iirikseltä lainaksi tämän jostain saamaa jouluaiheista tukkapantaa, oli tyttö ilmoittanut jyrkän vastustavan kantansa, sanonut, että hän tarvitsee sitä itse! Eli pakkohan ne on järjestää! Pikkujoulut!
Sunnuntaiaamuna Lahden Aija-mummi hakee Iiriksen luokseen, vie hänet illalla Espooseen. Epäilen, että tytöllä tulee olemaan herkkupitoinen viikonloppu.
Kun Hilppa vapautuu kampaajaltaan, hörpätään vielä espressot, hiekkalaatikon kautta Kino Iirikseen, elokuvan "Olavi Virta" klo. 15:00 näytökseen.
The Kinks-yhtyeen "Celluoid Heroes" vuodelta 1972 taittui Juicen suomentamana "Paperitähdet-biisinä" v. 1978 mm. seuraavasti:
Taas muistan Olavi Virtaa, niin lujaa eli hän.
Ja nähtyänsä kaiken hän näki enemmän.
Hänen kunniansa vietiin, hälle jäi vain maineen ies.
Ja kun hän oli jo valmis luopumaan vielä saapui myyntimies.
Saa nähdä, kuinka todentuntuisen kuvan leffa antaa? Enhän en minä totuutta Olan elämästä tietysti tiedä. Mutta voi kai elokuva olla olla todentuntuinen, vaikka se ei oliskaan kaikilta osin kovaa faktaa?
Oikea mies pääosaan valittiin, ainakin ulkonäön perusteella arvioiden. Vai mitä arvelette? Rakentelemassani kuvassa Lauri Tilkanen ja Ola nuorena. Tai päinvastoin?
Koska on vielä tovi siihen, että rouvan tukka on päivitetty, taidan laittaa tämän jutun matkaan, käppäillä aivan lähistöllä sijaitsevaan Elinan entisenn kotiin katsomaan, että kaikki on reilassa. Samalla lasken vettä hajulukkoihin, jotta ei pääse viemärinhajut valtaamaan lukaalia. Asunnon myynti on vielä vaiheessa, tietyistä syistä. Toivon mukaan ainakin heti vuoden alusta päästään sen suhteen eteenpäin.
Maailma tuntuu tällä haavaa ihan mukiinmenevältä mestalta. Se on tietysti harhaa, joka paljastuu ennen pitkää. Muistakaa vaikka Voltairen aihellinen kysymys: Jos tämä on paras mahdollinen maailma, niin millaisia sitten ovatkaan muut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti