Tiilikaiset poistuivat sunnuntaina. Me teimme mutkan Puumalaan maanantaina. Ei sinne mitään tähdellistä asiaa ollut. Mutta kun kelit kerran on tällaiset, eikä muutakaan ollut päälle painamassa, niin miksei?
Melko vilkas oli kylän ranta, maanantaina alkuiltapäivästä. Veneitä oli, ettei vieraslaitureihin meinannut mahtua. Bensatankillekin piti jonottaa. Lomakuukausi, you know.
Kyllä venekanta on taas nousuvuosien tasolla; perämoottorit järjestään 70-200 heppaisia. Yhden ainoan meidän nelikymppistämme tehottoman bongasin. Myös isoja "jahteja", sekä keppiveneitä näkyi runsaasti. Kyllä Puumala kerää vesilläkulkijoita eri malliin, kuin Anttola. Ymmärettävistä syistä. Yksi tärkeimmistä, että siellä ei ole polttoaine rannan jakelupisteestä välillä lopussa. No, vitsi, tietysti. Niinhän se on, että Puumala kerää porukkaa monesta suunnasta, ja mökkiläisiä on paljon enemmän. Ja siellä on Alko.
Rantatorilla oli torimeininkiä. Jokusia rättikauppiaita, Rapalan myyntipiste, krääsäkoju, vihanneksia, kalaa. Onko ne siellä päntiönään? Näin heinäkussa? Ne kauppiaat? Siitä en ole tietoinen. Mutta maanantai markkinapäivänä tuntuu oudolta. Vaikka mikäs siinä? Päivä, ku päivä.
Eilen käytiin aamusta tutkailemassa tämän saaren marjatilannetta. Mustikoita on vähän, ja ne ovat pieniä, osittain raakoja myös. Puolukkaa näkyy tulevan todella niukasti. Ehkäpä jossain muualla on mustikoita paremmin? Ainakin sellaisia viestejä on nähty. Täytyy laajentaa reviiriä.
Tänään lähdetään Piskolaan keräämään puutarhavattuja. Taina soitteli illalla, kertoi, että alkavat karista, eikä hän ehdi kaikkia poimia. Eikä varmaan ole tarvetta ylettömästi pakkasta kuormittaa. Joten me mennään hakemaan omaan pakkaseemme rivettä. Ehkä viinimarjatkin ovat jo kypsiä?
Minä lähden huomenna akkojen lypsytuntien aikoihin ajelemaan Lahteen. Elinan viikolla siirtynyt silmälääkäri on 9:30. Sitten muutamia asiota toimittelen, usmuutan takaisin Anttolaan. Pitää mm. sopia auton peltivekin korjaus. Jos sen saisi nivellettyä aikavälille 1-5. elokuuta. Silloin ollaan Hollolassa. Vetämässä henkeä elokuun koitoksiin.
Elokuun koitoksiin kuuluu ainakin piha-aittojen jalostaminen kesäkeittiöksi. Ja tietysti sienestystä ja marjastusta. Edellyttäen, että on sieniä sienestetäväksi, marjoja marjastettavaksi. Jos ei ole keksitään jotain korvaavaa ajankulua. Mutta ei niin, kuin Mikkelin Lyseon alaluokilla eräs tuplannut ja isokokoinen luokan oma terroristi minulta kysyi:
"Lehkone, oks siulla mittää tekemistä?"
"Eee, eeei, eeeipä mittää", minä siihen varpaillani.
"No raavippa persettäs, ja haistele kynsiäs!"
Muistaakseni en, pojan ylläpitämästä uhasta huolimatta, tehnyt niin. Muistaakseni. Toki on huomioitava, että ihmisen muisti saattaa olla selektiivinen. Niin, tai näin, missään tapauksessa en aio tuota kehotusta ottaa käytäntöön nyt, vaikka kuinka olisi tekemisestä puutetta.
Tuo sama karpaasi oli mutten niin kova jätkä, että veteli ennen kuvaamataidontunnin alkua tupakkia luokan ikkunassa. Opettajana meillä oli kuvataiteilja...., no, nyt nimi ei tule mieleen. Koistis-Pertti, tai Rohus-Matti, jos tätä luette, niin varmasti voitte auttaa. Joka tapaukseesa tämä herrasmies oli sellainen persoona, että ei varmaan mitään huomannut, tai ei sitten mitään viitsinyt mainita.
No niin, Hilppa kuuluu kömpivän aamukahville. Katseli, ruoja, pitkin yötä joitain tallenteita. Eli kohta me lähdetään kohti Piskolaa. Ennen kuin ilma äityy tukahduttavaksi.
Ja loppuun vielä Iiristä mietteliäänä. Vai juonisko jotain? Se osaa joskus olla salaperäinen ja vaikeasti tulkittava...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti