lauantai 3. helmikuuta 2018

POIJAN PUKKASI

  Suomen tasavallan virassa oleva presidentti on ensimmäistä kertaa saanut lapsen. Ainakin virallisesti. Onneksi olkoon! Toivotaan, että Sale jaksaa kasvattaa pojan aktiivimalli-ikään.

  Nopea katsaus mediaan paljasti aamun uutisotsikoista seuraavaa:
  -yle, kuusi ensimmäistä
  -mtv3, seitsemän ensimmäistä
  -HS, viisi ensimmäistä
  -IS, ensimmäinen, yksi välissä, neljä seuraavaa
  -IL, kolme ensimmäistä

  Nämä siis käsittelivat kansakunnan ykkösvauvaa. Paten puheenjohtajakaavailut ja erouhkailut, Suomen olympiajoukkueen asut, SAK:n mielenilmaus, sekä muut päivänpolttavat uutiset saivat sovinolla tehdä tilaa Jennin ja Saulin perheenlisäykselle.

  Keskiviikkona oltiin Tuomari Nurmion kanssa Helvetin ja taivaan välissä, eli turvoksiin asti täydessä Sibeliustalon pääsalissa. Mies ja laatikkokitara, hyvin toimi. Kova jätkä!
  Tuttujakin konsertissa tavattiin: Minnan Torikahvilan operatiivisesta johdosta ja käytännön työsarasta vastaavat henkilöt Minna ja Mortti. Siinä kuulumisia vaihdeltiin vartti ennen tilaisuuden alkua. Sekä väliaika myös. Luultavasti seuraavan kerran ollaan nokikkain Mikkelin torilla keväällä, kesällä viimeistään.


  Torstaina kävin aamulla labrassa pakollisen määräaikaistarkastuksen tiimoilta. Henkilökohtainen katsastuslakini edellyttää vuosittaista seurantaa eturauhasen ja kolesterolin kohdalla. Siinäkin piti sitten olla häslinkiä. Keskiviikkona menin Oma kantaan tarkastamaan labran-ajan. Kele, ei siellä mitään varausta näkynyt! Ensi tiistaiksi varattu lääkärin soittoaika kyllä oli kirjautunut. Minä soittamaan ajanvaraukseen, mutta eihän se enää ollut toiminnassa (8-9, 12-13). Minä autoon, Terveysasemalle. Ehdin juuri ja juuri ennen kahta sulkeutuvaan laboratorioon. Sain napattua hihasta yhtä hoitajaa. Kerroin ongelman. Hän sanoi:
  "Katsotaanpa koneelta."
  Annoin kelakortin.
  "Kyllä se meillä näkyy, huomenna klo. 8:00. Ollaan huomattu, että siirtymävaiheen vuoksi kaikki ei jostain syystä mene heti Oma kantaan."
  Minä kiitin ja kumarsin. Onneksi en jättänyt vain menemättä, varannut uutta aikaa torstaina. Toisaalta; mitäs menin varmistelemaan. Olisin uskonut, mitä kalenteri kertoo. Muutama harmaa hius olisi  jäänyt tulematta, vatsahaava lykkäytynyt ehkä parilla päivällä.
  Nyt on kuitenkin kokeet otettu. Aamulla menin uteliaisuuttani Oma kantaan katsomaan, josko tulokset olisivat jo näkyvissä. Olivathan ne. Kokonaiskoleterolissa oli tapahtunut melkoinen muutos. Parempaan suuntaan, onneksi. Kun se oli vuosi sitten melkein pilvissä, oli lukema nyt raja-arvon tuntumassa, vain karvan yli. Muutos on tapahtunut ilman kummempia ruokailutottumus-, tai elintapamuutoksia, ilmeisesti parin valmisteen (huom. ei lääkkeitä) )päivittäisen nauttimisen seurauksena. Hyvä-, ja paha kolesteroli olivat jo aiemmin reilusti arvojen rajoissa, niin nytkin. Muut, minulle arvoituksena pysyneet, koetulokset näyttävät olevan kelvollisissa lukemissa. Lääkärihenkilö kertonee asiasta enemmän tiistaina.
  Melko vaiherikasta aikaa tuntuu olevan tämä Lahden seudulla tapahtuva terveydenhuoltoon kuuluva tietokantojen siirtovaihe. Sen ovat pari asiaan liittyvää käyntiä näyttäneet. Ei se mitään, antaa siirtymävaiheen siirtyä rauhassa.

  Eilen tuli parin kävelyn (aamulenkki ja kirjastoreissu) myötä n. 20 000 askelta rannekkeeseen. Kelvollinen määrä. Tänään palattiin, muutaman päivän tauon jälkeen, hiihtoladuille. Ranneke ei edelleenkään tunnista lajia. Minun täytyy siis mitata tulokset itse, esim. kiertämällä alusasu kuivaksi mittalasiin. Kai eritetyn hien määrän mittaaminen on luotettava ja alan auktoriteettien  hyväksymä keino?

  Tässä tärkeimmät, viikonloppua itse jokaisellekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti