lauantai 10. helmikuuta 2018

PUOLIVÄLIN TILITYS

  Lauantaiaamu, puolivälissä tätä reissua ollaan. Pikkupakkasia, melko seisovaa ilmaa, on pidellyt. Hiihtelyä, pientä puuhastelua, laiskottelua, täst'edes ehkä ripaus olympialaisia.
  Eilen oli tv auki avajaisten aikana. Liki sata kansakuntaa lippunsa stadionille kantoi. Muuta esiinmarssin aikana puuhailin, välillä hieman spektaakkeliin huomioni kiinnitin. Korviini tarttui kuitenkin selostajan kommentti jonkin, minulta ohi mennee maan, joukkueesta:
  "Vajaat kymmenkunta urheilijaa heillä on mukana."
  Ihan hyvää suomea? Omakohtaisesti panin merkille, että joukossa oli maita, joilla oli vajaat viitisen urheilijaa. Oli myös muutamia, joiden urheiljamäärä oli noin yksi. Niin se on, että jos aikoo kanalan perustaa, yhtä kanaa vähempää ei kannata hankkia.
  Se suomenkielestä. Kun aamulla aikaisin kävin liiteristä uunipuita, päätin, että otanpa pari kuvaa. Lumi on näet valkoistakin valkoisempaa. Leikkimökki näyttää hibernoineen ensimmäisen talvensa onnella, ainakin tähän saakka.


  Eilen tosiaan ähelsin katiskan järveen. Kun olin kairannut reiät tulevan avannon kulmiin, aloin tuuralla lohkoa jäätä, huomasin, että Hannilan Hannu taivalsi rantakoivikon poikki jääsaha olallaan. Hän näet tiesi aikomukseni, ja oli huomannut minun ryhtyneen puuhaan. Kyllä jääsaha auttoi, nopeutti.
  Pian oli katiska koivunrunkojohteineen ammatissaan. Hanelilla on jonkun päivän ollut pyytö järvessä, mutta ei ollut ensikatselmuksessa vielä matikka tuloillaan. Niiden kutuhommat ovat vasta alkamassa. Jospa muutama soppakala eksyisi, ennen kuin pois on lähdettävä.


  Kello on hiipinyt seitsemään. Selkäni takana karsitaan lumilautailun ties minkä osa-alueen kisaan. Ensimmäisessä karsintaryhmässä laskeneet kaikki neljä suomalaista olivat karsiutuneet, kuulin. Ja paricurlingin edustajat jatkoivat tappioiden sarjaa. No, alussa ovat kisat, syksyllä ne kananpojat lasketaan, mitkä haukoilta säästyy!

  Uuni on kohta hiilten ulosvetoa vaille. Saa Hilppa tällätä paistin kypsymään. Paisti onkin, Tainan ja Hanelin pakasteinventaarion seurauksena, ihan gurmeeta. Hirvipaisti,vieläpä vasaa! Eiköhän Olkkosen Arttu-vainaan muinoin muuraama leivinuuni saa siitä herkullisen.

  Taidamme, ihan entisten, penkkiurheiluntäyteisten, aikojen muistoksi katsoa naisten yhdistelmähiihtoa paistin kypsymistä valvoessa, ennen kuin lähdetään itse hiihtelemään. Ei mitään yhdistelmää, pertsaa vaan.
  Katiskaa en tänään vielä koe. Iltapäivällä taitaa tulla naisten sotahiihtoa. Ehkä katson, ehkä en. Tai voinpa katsoa, Kaisa M. on vissiin ihan hyvässä tikissä. Saunapäivä kuitenkin tänään on. Veden kantoa, puiden hakua, sitä tarvitaan.

  Joopa joo, puolivälin paikkeilla tätä reissua ollaan. Aika kuluu, että suhina käy. Niin se kuluu. Vastahan Taina ja Haneli löivät hynttyyt yhteen, rakensivat talon Piskolan rannalle! Ja eilen oli Annilla vanhojen tanssit! Mikkelissä tilaisuus piti järjestää viikkoa ennen muuta maata, koska jäähalli ei varsinaisena päivänä ole vapaana. Onneksi olkoon Anni, onhan tuo yksi, joskaan ei kaikkein oleellisin, merkkipaalu elämällesi reitittyvällä tiellä.

  Ihan vaan loppukaneetiksi: Eilen tämä läppärini halusi päivittää käyttöjärjestelmän. Annoin kohteliaana miehenä sille luvan. Pari tuntia värkki jauhoi, sammui ja uudelleenkäynnistyi muutamaan kertaan. Sitten se kertoi, että hetki vielä, muutamia päivityksiä tarvitaan. Kohta, kun vilkaisin, luki näytöllä: "PIDÄMME HUOLEN SIITÄ, ETTÄ VERKKOSI ON TURVALLINEN".
  Meinasin vastata, että kiitos, kiitos, mutta ei minulle ole kuin katiska pyynnissä. Vaan en viitsinyt, kun en tiedä, kuinka tosikkoja herrat Microsoft ja Windows ovat. Tai anteeksi, piti sanoa, että henkilöt W. ja M.

 Nyt lähden valmistelemaan uunin paistille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti