Jos viileää piteleekin, niin matkaa on tilastoituun kylminpään helmikuuhun: 1985 mitattiin kuukauden keskilämpötilaksi Kuusamossa -29,7 astetta. Ei oo ollu Rukan rinteissä läyhkettä, luulen.
Kylmempiäkin kausia on varmasti ollut; tämä Ilmatieteen laitoksen tilastoista löytyy lukemia n. sadan vuoden ajalta.
Vielä tuosta tilastosta. Hyvän saunan löylylämpötilan verran on eroa kuumimman ja kylmimmän mitatun lämpötilan välillä: Liperi Joensuun lentoasema 29.7.2010 37,2 tikriisiä, Kittilä, Pokka 28.1.1999 -51,5.
Suurin kuukausisademäärä on mitattu Laukaassa heinäkuussa 1934, 302 mm. Se tarkoittaa, että Saimaaseen on satanut vettä 1 328 800 000 kuutiota. Siis tuollaiset 175 litraa jokaiselle pallomme 7,6 miljardille asukkaalle. Jos tarkkoja ollaan, v. 1934 oli planeetan väkiluku vain n. kolmannes nykyisestä, joten juotavaa olisi riittänyt osapuilleen 525 litraa per immeinen. Näin, jolleivat aamutöhnäiset aivoni ole tehneet tepposiaan. Mikä ei sinällään kumma olisi. Aivojen töhnäisyys. Mihin aikaan päivästä tahansa.
Vielä kuriositeettina, että suurin keskilämpö kuukaudessa on tilastoitu Puumalan kirkonkylään heinäkuussa 2010, 23,0 astetta. Kalja ja jätski ovat käyneet kaupaksi sillan kupeessa.
Lehteä selatessa huomioin etusivulta otsikon: "ROKKIRANTA: Toni Wirtanen osti tontin ja herätti unelman julkkisten asuinalueesta."
Kenen unelman? Sen verran uteliaisuus nakkeli, että lukaisin jutun. Toni on ostanut tontin Heinolan Pitkäniemestä, Rokkirannasta, missä on jo Sipe Santapukin tontti. Jutun mukaan Heinolan kaupunki haluaa alueen edistämisellä saavuttaa tunnettuutta ja lisää asukkaita. Irina ja Vallu Lukka kuuluvat olevan kiinnostuneita alueesta. Hyvä niin, ettei jää Heinolan unelma Rokkiranta Apulanta-rannaksi.
Itse kyllä vierastan ajatusta julkkisten asuinalueesta. Edesauttaa asuinympäristöjen lokeroimista "hyviin" ja "mutasakin" alueisiin. Vaikka mikäs minä olen Heinolan asumispoliittisia näkökulmia arvostelemaan. Heinola on viehättävä pikkukaupunki, kesällä aivan upea. Kaikkea hyvää sen laajenemis- ja kansoittumishankkeille.
Tärkeitä uutisia löytyy myös YLE:n sivuilta: "Mahtavin takatukka palkittiin Australiassa – voittaja ei ole käynyt parturissa sitten vuoden 1986."
Jos Matikaisen Pentti olisi tuon vuosia sitten tiennyt, olisi hänellä ollut hyvä mahdollisuus sijoittua. Mikäli kilpailu on kansainvälinen.
Tuo, ettei mr. Takatukka ole käynyt parturissa sitten vuoden 1986 ei ole mikään ihme; en minäkään ole. Itse olen leikannut. Säästänyt huomattavia summia. Ennen tein sen saksilla ja partakoneenterällä, kahta peiliä apuna käyttäen, nyttemmin trimmerillä. Vai mikä kotiparturi se on? Lopputulos on joskus kelvollinen, joskus "niillä rajoilla", joskus esiintyy lovia ja työhtöjä. Mutta ei se niin nuukaa. Varsinkaan nykyisin, kun olen alkanut hattua pitämään.
Tässä takatukkaa vuodelta 1971...
...ja vuodelta 1991.
Jahans, kello alkaa kampetua kohti kahvinkeittoaikaa ja aamun ensimmäisiä uutisia.
Puurot syöty, kahvit juotu, uutiset katsottu. Ei ihmeitä, uutisissa. Takatukka taisi olla aamun kiinnostavin. Vaikka ei tv:oon asti päässytkään.
Jos ilma päivemmällä hornistuu, lähdetään ulkoilemaan, jos tuuli ei laannu, ollaan sisällä. Siinä lukujärjestystä.
Huomenna siivotaan.
Perjantaina tulevat Anna ja Iiris, Joni joutuu taas jäämään duuniin. Mitäs tästä on, kokolailla kuukausi, kun ollaan Iirsistä nähty? Joo, Helmikuun taitteessa Helsingissä käytiin. Uusia kujeita on luultavasti tyttö keksinyt ja oppinut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti