Anttolassakin on kai ollut pakkasöitä. Tai ei kai, vaan oikeasti; soitin aamulla Hanelille, sanoi, että maa on huurteessa. Vedet jätimme päälle, mutta tuskin siitä vielä ongelmia on aiheutunut. Rannan pumppu on veden äärellä, eikä talolla muutaman metrin matkan eristämättömänä kulkeva vesijohto varmastikkaan ole päässyt jäätymään. Ja sisälle pakkanen missään tapauksessa ole hiipinyt. Olletikin, kun ilppi on kahteenkymmeen asteeseen säädettynä.
Hauhalan hirviporukka on kuulemma nitistänyt kahtena viikonloppunan yhteensä yhdeksän hirveä, kertoi velj'-poeka. Neljä on vielä jäljellä, luvallista. Luvattomista ei ollut puhetta.
Alkavalle viikolle ennustetaan Anttolan maisemille nollan tuntumassa olevia kelejä. Ei juuri pakkasta, ei myöskään lämpöasteita. Eikä nimeksikään sadetta. Ilman muuta tulen keskiviikkona alkavan visiitin lopulla, viimeistään, ottamaan vedet pois käytöstä. Muutenkin valmistelen mökin talvikuntoon. Siihen malliin, että jos ei syystä tai toisesta, sinne päästä, ei mitään pääse tapahtumaan. Siis mitään häverikkiä.
Taas on saareen viemistä aika tavalla. Pitää muistella, mitä kaikkea keväkuukausien aikana tarvitaan. Mitä sellaista, mikä on helpompaa kuljettaa veneellä, kuin ahkiolla. Kuten huussinkuiviketta, wc-, ja talouspaperia, eli kaikkea tilaa vievää ja mahdollisesti painavaa. Sillä tavalla me valmistaudutaan talveen. Ruokavarastoja ei kuitenkaan haalita, ei me olla oravia. Minkä nyt jokusia purkkisäilykkeitä, pussikeittoja ja näkkileipää sinne varataan.
Pakastinkin jää päälle. Sille on syynsä. Eivät näet sienet, marjat, mahdu kotipakkaseen. Tuodaan kevätalvella, kun ollaan saatu Hollolan varastoja kulutettua.
Pari 38#-verkkoa ostin perjantaina. Siikaa saadaan, luulen. Pitää laittaa isompisilmäisiä myös pyyntiin. Jos tulisi kiloinen siika, sen graavaisin. Graavisiika voittaa mennen tullen graavilohen. Tämä on makuasia, josta ei parane kiistellä. Eikä muunlaisia mielipiteitä noteerata!
Kävin ap. Elinalla. Teimme kauppalistaa viikon eväille. Sitä ennen kokosin äidin viikonloppuna tiputtaman kännykän. Se on älytönkännykkä, mistä sinkoilevat takakansi ja akku huut helevettiin, kun sen pudottaa. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun sen läjäsin.
Samalla tarkastin, onko hänelle tullut tekstiviestejä. No oli jokunen. Mm. joltain Kirjakerholta. Siinä kiitettiin puhelikeskustelun perusteella tehdysta tilauksesta, ja ilmoitettiin lähetyksen kylkiäisineen olevan pian noudettavissa. Minä kysymään äidiltä, että minkäs kirjan olet tilannut.
"En mitään", vastasi hän. "En ainakaan muista".
Ajattelin, että pitää seurailla hänen viestejään, jotta osaa käydä postissa, noutamassa ja palauttamassa lähetyksen.
Kävin kaupassa, palasin tuomaan ostokset. Huomasin että muorin känny vilkuttaa iloisesti. Avasin viestikansioin. Siellä kerrottiin, että paketti on noudettavissa, postin toimipisteessä osoitteessa Karjalankatu 13. Eli samassa saakelin paikassa, City Marketissa, mistä juuri olin palannut!
Ei muuta, kuin takaisin. Sain paketin, kysyin tytöltä, voiko sen saman tien palauttaa.
"Kyllä voi. Laitetaan takaisin", tokaisi ystävällinen yleisönpalvelija. En edes katsonut, mikä kirja oli kyseessä. Sen verran sappi kiehui. Ja varmaa oli ainakin se, että nide ei ollut tarpeellinen. Eivätkö nuo puhelimyyjät tajua, koska he puhuvat sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät välttämättä ole ihan tässä hetkessä? No, voi niitä puhelinmyyjiä olla sellaisiakin. Mutta vähemmistö, otaksun.
Saa nähdä, kuinka kauan äiti tulee toimeen kotonaan. Mutta kun ihan järkeviä vielä puhelee, enimmäkseen. Ja ruokakin häviää jääkaapista. Ja muistaa soitelle minulle päin, sekä vastata minun soittoihini. Hänellä on onneksi vielä lankaliittymä pian teini-iässä olevan älyttömänkännykän tukena. Jos kunto ei huonone, saattaa vielä pitkäänkin tulla juttuun näillä keinoilla. Mutta toiseen vaihtoehtoon täytyy varautua.
Kohta syödään siskonmakkarakeittoa. Sitten pienet perräiset. Sen jälkeen varmaan dallataan kirjastoon. Sinne on taas tullut varaus. Dallataan takaisin myös. Mikäs on dallaillessa, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.
Loppuun arkistoista kotikadun risteyksestä 13.11.2013 otettu kuva.
Ja Elinasta 12.09.2015 Avokkaassa napattu. Silloin äiti oli viimeeksi saaressa yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti