Hilpan kanssa kivet laivattiin saareen. 650 kiloa, rahtikirja mukaan. Neljä reissua tehtiin.
Puolisen jälkeen pääsin kiviä laittelemaan. Semmoset viitisen tuntia ähelsin. Huomenna vielä ehkä hieman multaa, sitten nurmensiemen.
Ei menny hukkaan Ruikun ja minun vuoden pesti Saksassa pihahommissa 70-luvun taitteessa. Tai saatto Räihällä mennä; eihän siitä tullu, kun puutarhuri!
Jos ihmettelette, miksi tein heti ensimmäisestä kiveyksestä sellaisen, että se ei vie huvin vuoksi minnekään, voi valottaa, että siitä mihin kivet loppuvat alkaa metsäpolku yläaitalle.
Kalat tälläsin haikuuntumaan, kun pihaduunista pääsin. Kolme varttia melko miedolla tulella, sitten syömään. "Hymää tää!", kuten Iiris sanoo.
Kanttarellikastikkeen kanssa haikukalaa pisteltiin. En muuten aio tänään verkkoja laskea. Ihmeissään ollaan, jos sattuu lisää kalaa tulemaan. Sienessä käväsin eilen, syötäväksi poimin kanttarellejä ja mustatorvisieniä. Ehkä huomenna menen Saukonsalon puolelta katsomaan suppilovahveroita. Vaikka tänne ne yleensä ilmaantuvat myöhemmin syksyllä.
Huomenna pitää viimeistellä tuo kivipolku. Sitten asennan vielä polun savustuspöntölle ja tulevalle leikkimökille. Sitten ne 650 kiloa on ammatissaan. Kivet riittää, yli ei jää vissiin yhtään. Vielä vanha mestari osaa laskea. Tai sitten kävi säkä, kun lavallisen (9 m2) tilasin summassa.
Huomenna on meininki kävästä Hanelilla. Iltapäivällä mennään, niin nähdään Katriina. Anni aloitti lukion, asuu viikot Mikkelissä serkkunsa kanssa. Taina hommasi kaksion Laajalammen alueelta. Olisi aika raskasta, ja päivät pitkiä, jos kulkisi päivittäin Piskolan ja Mikkeli-cityn väliä.
Iiris aloitti sitten eilen päiväkerhoelämän. Oli aamulla, kun Joni tytön sinne vei, sanonut hänelle: "Pappa kouluun", ja jäänyt muina likkoina kerhoon. Iiris on ymmärtänyt, että Joni jatkaa maisterin papereiden metsästystä yliopistossa. Kyllä Iiris kerhossa pärjää, löytää uusia ystäviä.
Nyt on Emmerdalet katseltu. Hirveetä draamaa sarjassa meneillään. Alkaa muuttua liiaksi Kaunareitten ja Salkkareitten kaltaiseksi minun makuuni. Mutta pakko kai on senkin seilata virran mukana. Illalla tulee "Sota ja rauha". Sen aikaista saippuaa se, mutta hyvin on tehty. Voi olla Peppe joutuu jälkilähetyksenä katsomaan. Meni tämä päivä ilman päivänokosia, ja selässä tuntuu kykkiminen. Kunnon yöunet, kyllä aamulla on virtaa uusiin koitoksiin. Ja jos on vähissä, virta, ei ole uhkapakko millekkään ryhtyä. Tosin en usko vetämättömäksi heittytyväni. Vielä ainakin päivän vesomissavotta on kuutioitu tälle viikolle. Ja huominenhan on suunniteltu. Että huilataan viikon loppupuolella, jos kehtuuttaa.
Nyt alkoi espresso tuoksumaan. Ja pöytään ilmaantui Hilpan eilen pyöräyttämää omenapiirakkaa, vanoiljakastikkeen kanssa, tottakai. Kyllä kelpaa näihin tunnelmiin lopettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti