lauantai 10. syyskuuta 2016

ILPPI TULI, KANA MENI

 ILPPI TULI.....

  Eilen tuli ilmalämpöpumppuasentaja. Sovitusti tuli, kymmenen korvilla, nuori mies oli apurina mukanaan. Joviaali äijä oli ilppimies, ja Anttolasta kotoisinkin, Kokkosenlahdesta, sekä kova puhumaan; olisi pian lorsannut iltaan asti, jos olisin viitsinyt vähän innostaa. Mutta kun en, selvittiin reilun parin tunnin rupeamalla, kaik' kahveineen.
  Olin eilen aamusta leivinuunin lämmittänyt, niin ettei ole vielä pystynyt oikeita säätöjä pumppuun etsimään. Tänään aamullakin, kun laiton värkin päälle + 23 asteen lukemilla, ei se lähtenyt pöheltämään. Kun laite haistelee lämpötilan katon rajasta, ja tuvan lämpömittarissa oli aamulla 22 astetta, ei tietysti pitänytkään hörähtää. Tulevan illan ja yön kun pumppu on jauhanut 23 asteessa, voi huomisaamuna nähdä, paljonko mittari näyttää, tehdä johtopäätökset. Nimittäin sellaista asetusta haen, millä seinällä oleva mittari jumittuu 21 asteen lukemiin. Se on osoittautunut passeliksi olosuhteeksi keski-iän ohittaneille luilleni.


  Syksyn ajan aioin pitää laitteen toiminnassa alennetuun lämpötilaan asetettuna, vaikka viikon, joskus ehkä kahden, taukoja täällä käynteihin tulee. Otaksun, että saman verran energiaa kuluu tietyn asteisen lämpötilan saavuttamiseen kylmästä alkutilanteesta, kuin 10 asteen jatkuva peruslämpö ja sen kohottaminen  asuinlämpötilaan. Jopa tuli vaikeaselkoinen selvitys.
  Sitten, kun tulee pidenpi tauko, luultavasti joulukuun alkupuolelta helmikuun lopulle, tällään pumpun etäohjattavan pistorasian taakse. Eiköhän tuo hankinta ollut ihan järkevä. Tiijä, kuinka monta vuotta kuluu, ennen kuin on itsensä sähkölaskuissa sääsyneillä roposilla maksanut, mutta mukavuutta se lisää.


  Verkot kävin aamulla selkäämässä. Eilen laskettiin ne muutamaa metriä syvemmälle, kuin aiemmin, ettei tulisi lahnanlappuja. Siinä mielessä homma toimi, että ei tullu yhtäkään linttiä. Toisekseen ei tullu kyllä muutakaan. Liotkoon verkot vielä huomiseen. Seuraavalla reissulla arssinoidaan uudet apajat.

  Kahdeksan maissa alkoi ripottelemaan vettä. Tunnin sateli. Minä vähän järjestelin venevajaa, Hilppa imuroi ja luuttusi lattiat. Ei tietysti venevajassa. Jos siellä lattiat luuttuaa, on ehkä lievästi pakkomielteinen hygeenikko.

....KANA MENI

  Kohtapa laitoin broilerin pönttöön. Tyyntä oli, pilvistä. Se saattaa tänään sadella kuuroluontoisesti. Mutta ei haittaa; ei ole tarvetta ulkona riehua. Onneksi sain kuitenkin kanan kypsäksi poutasäässä. Tunnin verran se muhi, kypsäksi tuli, ja maukkaaksi myös.


  Raadon alla näkyvä folio on siksi, ettei lihasta tippuva neste sotke haikupönttöä suot'aikojaan.

  Nyt on syöty. Koska ei mikään homma päälle kaadu, päätin ottaa rennosti. Kirjoitan hieman, saatan katsella jonkin tallenteen, kesken on mainion tanskalaisen Jussi Adler-Olsen'in uutuus "Poika varjoista". Jussi on nykyään ihan eturivin suosikkejani. On luonut kuolemattoman kolmikon: Osasto Q:n päällikkö Carl Morck,  hänen apurinsa maahanmuuttaja Assad, sekä sihteeri Rose. Osasto Q perustettiin tutkimaan vanhoja selvittämättömiä rikoksia, koska sen toimintaa rahoitettiin muhkealla rahallisella summalla (josta leijonan osa käytettiin muuhun toimintaan), ja samalla saatiin vaikeasti käsiteltävälle Morck'ille virka, missä hänestä olisi mahdollisimman vähän vaivaa. Myös Morck'n kotona on elämä monine asukkaineen (mm. hänen poikansa, luodista moniraajahalvautunut ex-työtoverinsa ja alivuokralaisena homo kokki) värikästä. Suosittelen.

  Hilppa jutteli ap. Annan kanssa. Ihan hyvin on Iiris aloittanut päiväkotiuransa. Järjestely on aluksi sellainen, että Anna tekee 4-päiväistä viikkoa, on maanantait kotona, Joni puolestaan pysyy perjantait pois yliopistolta. Joten Iiris on vain kolme päivää viikossa päiväkodissa.
  Anna kertoi, että kun hän eräänä päivänä meni tyttöä noutamaan, hyppivät isommat tytöt narua. Iiris, jolle tehtävä on veilä liian haastava, seisoi vieressä ja kuivaharjoitteli nytkyttelemällä polviaan. Hengessä mukana oli likka ollut.

  Huomenna koittaa poislähdön hetki. Alkuiltapäivästä startataan. Seuraavana viikonloppuna tullaan, jos oikein hyvää ilmaa ennustetaan, muuten ei. Kahden viikon kuluttua tullaan lauantaina, ollaan maanantaihin. Kolmen viikon päästä onkin sitten Iiriksen 2-vuotissynttärit, joten nokka suuntaa silloin kohti Helsinkiä. Tuon pidemmälle meneviä suunnitelmia on turha laatia. Tilanteen mukaan toimitaan. Mutta varmaanlin joulukuun puolelle täällä käydään. Jolleivat jäät pakkaa kulkua vaikeuttamaan. Eivät tosin viime vuosina ole kovin aikaisin ilmaantuneet.

  Hämärää on Saarelan pirtissä. Välillä hivauttaa pieniä kuuroja. Kohta kokeilen, josko ilppi alkaisi olevalla asetuksella pyörimään. Nyt siirryn muiden viihdykkeiden pariin.                                  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti