Pelit on potkittu. Portugali marssi mestariksi ilman Ronaldoa. Se on pystinsä ansainnut. Piste.
Alkavasta viikosta on tuleva kurja; ei jalkapalloa, ei Emmerdalea! Maikkarilla suolletaan SuomiAreena Specialia kulttuuriohjelman tilalla, joten ei pääse Woolpack-pubiin uusia käänteitä ihmettelemään, kylän koukeroita arssinoimaan. Pitää etsiä korvaavia ajankulukkeita. Iltaisin voisi vaikka lähteä pyöräilemään, repiä Hilpan messiin. Kävin nimittäin fillarit äsken huollosta. Aion ottaa tyypit kohtapuoleen.
Eilen tultiin Hollolaan hyvissä ajoin. Meillä oli tällit Rohus-Masan kanssa Mikkelin matkailukeskuksessa 13:30. Matti, Kalervon Raili ja joku Railin ystävä olivat olleet Rohusten mökillä pari päivää. Masan Onnibussi Turkuun starttasi 13:50; ehdittiin siis joku sana vaihtaa. Ja Raili pääsi tietysti kanssamme Lahteen. Molemmille lykkäsin pienen pussukan kanttarellejä maistiaisiksi. Tiedän, että osaavat sientä arvostaa.
Avokkaassa oli viikossa tapahtunut taas melkoista rehevöitymistä; vettä on tullut, kasvukausi kiihkeimmillään. Joku pentele on syönyt valkoisen viinimarjan, karviaisen ja retiisin lehdet suunnilleen olemattomiin. Hilppa korjasi retiisit pois, kylvi tilalle toisen satsin pinaattia. Pinaatti, salaatti, herne, pikkuhiljaa tilli ja ruohosiluli, tuottavat runsaasti satoa. Kehäkukat aloittelet kasvulavalla kukintaansa. Ensi vuonna ollaan (lue: Hilppa on) viisaampia sen suhteen, mitä ja kuinka paljon kannataa keväällä lavoihin laittaa.
Hyvät tuli lavat tehtyä, eikä edes kovin lapoihin ottanut. Ei noilla kovin suurisuuntaisia lavatansseja mahdu järjestämään, mutta nurtsilla on kyllä tilaa, jos haluaa lavanvierikarkelot pitää. Saattaa olla, ettei halua.
Haneli kiikutti pyhäyönä toinnii viijen kilon hauen. Hymypoika oli ollut otillaan Lietselällä. Pari viiskiloista, muutaman vähän pienemmän olivat ottaneet, useita vähemmän vauraita nakelleet kasvamaan. Olivat ne saaneet myös 800 gramman ahvenen (alkaa olla jo keskipannun abo) ja kolme kuhaa (tietysti, kun en ollut matkassa). Kuhaista oli yksi parikiloinen ja kaksi juuri mitan täyttävää. On se velj'-Hanski vaan aika epeli tuon kalastuksen suhteen. Mutta onhan poika asiaa yli 50 vuotta harrastanut. Jotain siitä täytyy jäädä nuppiin, jos ei ihan täyspösilö ole. Eikä Haneli ihan vielä kolkuttele edes osapösilöyden rajoja.
Joo, fillarit kiiltää, varastossakin tällä haavaa niille tilaa. Ostin elämäni ensimmäisen, tiedä häntä, myöskö viimeisen, pyöräilykypärän. Liike, missä fillarit huollettiin, möi sen kohtuuhintaan. Kummalle, tiedä häntä? Oli hinta kohtuullinen? Mutta ajattelen, että vaikka vähänkin ajelisi, kannattaa kaaliaan suojata. Jos nimittäin kolhusta vielä tästä huononee, alkaa olla vitsit vähissä.
Varastosta löytyi myös kori tarakalle. Sitä kun vähän vanhalla tiskiharjalla pesaisin, menee täydestä. Ehkä pitää vaijerilukko vielä hommata, niin saa korin ja kypärän kauppareisullle naplikoitua satunnaisen varkaan mielihaluja suitsemaan.
Eli kohta syön salaatin, vähin sulattelen, lähden pitkästä, pitkästä aikaa pyörällä usmuuttamaan. Eikö sanota, että ei se taito ikinä häviä? Kohtahan se nähdään. Toivottavasti ei kuulla! Muuta kuin perästä. Vaikka tällä forumilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti