Mistä lie sanapari mieleeni pullahti. Äsken päiväkävelyllä se kuitenkin sinne ilmestyi kummittelemaan. No, sointuuhan tuo melko vulgääristi. Mutta mitä se tarkoittaa? Rahvaanomainen tunnelma? Karkea kaasukehä? Moukkamainen ilmapiiri? Kansanomainen ilmakehä? Sano sinä. Aurinkokuntamme muilla planeetoilla on ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna vulgääri atmosfääri. Epäilemättä myös kosmoksen planeetojen ehdottomalla enemmistöllä. Luultavasti muualla maailmankaikkeudessa esiintyvien elämänmuotojen mielestä maapallolla on vulgääri atmosfääri. Monessakin mielessä.
Fb-jakojen perusteella milloin kukakin ja milloin minkäkin alan edustaja tuo esiin perusteltuja mielipiteitään siitä, miksi a) pääministerin, b) koko hallituksen, tulisi pikaisesti erota. Samoin fb-jakojen perusteella millon kukakin ja milloin mikäkin tavallinen kansalainen tuo julki perusteltuja tai perustelemattomia mielipiteitään siitä, miksi a) pääministerin, b) koko hallituksen, tulisi erota.
Kuinka tämä vaikuttaa a) pääministeriin, b) koko hallitukseen? Se vaikutta c) ei mitenkään, d) ei sitäkään vähää. Siltä näyttää, että hallitus porskuttaa läpi vaalikauden valitsemallaan linjalla. Kekkosen aikaan ja hätätilahallitukseen on pitkä aika, eivätkä Saulin valtaoikeudet taitaisi sellaiseen riittää, tokko tahtokaan.
Tähän kohtaan tällään vulgäärin atmosfäärin keskelle sijoitetun omakuvan.
Risteilin aamupäivällä kuvakirjastossa. Se on kansioitu aikajärjestyksessä, mutta muuten kyllä ruokottomassa epäjärjetyksessä. Pitäisi käydä se läpi ajan kanssa, järjestää myös aiheen perusteella.
Ikuinen ongelmahan on, että kun muistelet, että olet joskus ottanut kuvan siitä ja siitä tilanteesta, sen esiin kaivaminen on työlästä. Jos tarkka ajankohta on tiedossa, löytyy otos kyllä nopeasti. Mutta jos et tiedä, oliko se viime kesänä, vai edelleisenä, vaiko kuitenkin neljä kesää sitten, ja oliko se kesä-, heinä-, vai elokuussa, alkaa sapettamaan. Pitäisi tosiaan kehittää hyvä ja helppolukuinen kuvientallennussysteemi. Mutta ei se ehkä ole kovin helppoa; jos olisi, olisi joku sen jo kehittänyt.
Minulla on tapana tallentaa kuvat useaan eri paikkaan, varmuuden vuoksi. Kotona ne ovat pöytäkoneella ja kahdella ulkoisella kovalevyllä. Avokkaassa eläkepäiviään viettävä läppäri sisältää kaikki siellä olessa otetut kuvat (mitkä toki olen tuonut myös kotiin). Lisäksi kaikki ottamami kuvat löytyvät myös Google-kuvat-sovellutuksesta. Osa menee sinne automaattisesti, osa täytyy ladata, riippuusiitä, millä laitteella kuvat ottaa. Google-kuviin otokset tallentuvat aikajärjestyksessä. Niin, ja alkuperäisiä pienempinä tiedostona, jolloin mr. Googlen tarjoama tallennustila on rajaton. On ne mahdollista Googleen tallentaa isoina tiedostoinakin, mutta silloin ilmainen pilvitila loppuu äkkiä, ja lisätilan joutuu ostamaan.
Google-kuvissa on tietysti se hyvä puoli, että ne voi etsiä miltä laitteelta tahansa. Kovalevyille tallentamisessa on se idea, että siellä kuvat ovat alkuperäisessä koossaan, ja tietokoneella niitä on mahdollista monin tavoin muokata.
Kunhan joulut saadaan vietettyä, aion syventyä RAW-kuvaukseen. Raakakuvassa tallentuvat kaikki kennon toistamat kuvapisteet ilman korjauksien vähentämiä pikseleitä, kuten tapahtuu jpg-kuvissa. RAW-asetus ottaa huomioon kameran säädöt, mutta niitä voi poistaa tai muuttaa kuvankäsittelyohjelmalla. Jpg-kuvassa on muokattava jo kertaalleen lopullisesti säädettyjä ja vähemmän kuvainformaatiota sisältäviä kuvia.
Aion siis täst'edes pitää Olympos Penn-F kamerassani asetusta, joka ottaa jokaisen kuvan sekä jgp:nä, että raakana. Kuulostaa hienolta, eikö? Mutta olen ahkera opettelemaan, kun jotakin päätän. Toivottavasti työ tekijänsä palkitsee, jossain hamassa tulevaisuudessa.
Yllä lisää Etelä-Luonterin vulgääriä atmosfääriä.
Huomenissa taidan mennä autonpesuun. Elinallakin pitää käydä, kauppa-asiat hoitamassa, kuusi kasaamassa. Pari lahjakorttia parille nimeltä mainitsemattomalle on myös hankittava.
Tiistaina siivotaan.
Keskiviikkona kastataan kuusi ja sotketaan.
Torstaina tehdään minkä mitäkin, ainakin ruokaostoksia läjäpäin.
Perjantaina tulevat Tiilikaiset, paistetaan pari pellillistä lihapiirakkaa ja kinkku.
Lauantaina syödään riisipuuroa, käydään haudoilla, tuodaan äiti meille, syödään, jaetaan muiden niukat ja Iiriksen runsaat lahjat. Korviini on kantautunut huhua siitä, että Anna on tuomassa joulupukin varusteet mukanaan. Ja että minusta on kaavailtu pukkia? Mikä siinä. Mutta tekninen toteutus pohdituttaa. Kun olin lapsonen, sattui jouluisin niin, että isä-Erkki oli aina antamassa hevosille heiniä, kun joulupukki poikkesi. Mutta meillä ei hevosia, tallista puhumattakaan! On kyllä autokatos, vaan ei taida mennä Iiriksellekään läpi, että Peppe-pappa joutuu lähtemään auton tankkaukseen. Ja pihallako minä kostyymin vaihtaisin? Ehkä homma toimii siten, että luikin alakertaan, vaihdan pukin muotoon, livahdan alaovesta pihalle, kierrän soittamaan ovikelloa. Ehkä noin. Ensimmäinen pukkikeikka jännittää!
Sunnuntaina syödään.
Tapanina tulevat Hanelin porukat käymään, syödään rääppiäisiä, juodaan kahvia. Elina lähtee heidän kanssaan Anttolaan, haen hänet kotiin, kun aika tulee.
Annan, Joni ja Iiriksen joulunaika kulunee meidän ja Aijan välillä surffaillessa, joten en heitä osaa aikataulutukseen täsmällisesti sijoittaa.
Sitten se on joulu ohi, maallisessa mielessä. Hilpalla on vielä ti. 27.12. vapaata. Saattaa olla, että kinkunjämistä jalostuu hernevelli.
Vielä yksi atmosfääri, kun asiaan alettiin.
Siivillä aika rientää. Tammikuuksi on eläkeläiselle paljon ohjelmaa, mm. kolmivuotishammastarkastus ja auton vuosihuolto. Tietysti en kummassakaan toimenpiteessä itse ole suorittavana tekijänä, mutta on minun toiseen itseni, toiseen autoni raijattava.
Toivottavasti helmikuussa on lumikenkälumet maastossa. Maaliskuusta lähtien aletaan olla Avokkaassa. Hilpalla on pari viikon jaksoa lomia, pääsiäinen ollaan myös, mikäli jääkelit muotoutuvat ystävällisiksi.
Hetikohta onkin Valpuri, vedet vapaina, ehkä pian Hilppakin. Siitä alkaa uusi kausi elämän varsitiellä.
Lopuksi jouluisempia värejä kesältä 2010.
