sunnuntai 25. joulukuuta 2016

KOKEMUSTA RIKKAAMPI AATTO

  Aatto takana, joulupäivä illassa. Niin siinä kävi, että eilinen vesisade lähes hävitti lumet. Ja kasteli hautausmaakäynneillä.
  Mutta joulu on joulu, aatto on aatto. Hyvissä ajoin, illan alkaessa hämärtää, päiväunien tultua uinuttua, alkoi pukin odotus näkyä eräillä pienillä kasvoilla. Siis asiat hoitumaan! Peppe-pappa luikki alakertaan, sonnustautui joulu-ukon vetimiin, nappasi lahjasäkin olalleen, livahti alaovesta ulkoilmaan, kiersi talon etupuolelle soittamaan ovikelloa. Vastassa oli Iiris-tyttö äitinsä sylissä, eikä pelännyt lain! Löi käs'päivät ja esitteli itsensä.


  Joo, ei likka vierastanut, alkoi pukin säkistä ojentamia paketteja jaella. 


  Pukin esiintyminen oli hieman kangertelevaa, mutta meni Iirikseen täydestä, onneksi. Aika noloa olisi ollut, jos olisi pukki ensimmäisellä keikallaan paljastettu ja nolattu!
  Kaukainen vieras ei joutanut kovin kauaa olemaan, kertoi olevan vielä paljon koteja käymättä. Jätti Iiris-tyttöselle tehtäväksi jakaa loput paketit. Lopuksi pukille laulettiin "Tuiki tuiki tähtönen". Äijä toimeutui oikein asennossa esitystä kuuntelemaan.


  Täytyy sanoa, että oli paras pukin ikinä pukkina ollessaan kuulema esitys. Nyt olen siis kokemusta rikkaampi. Ensi jouluna, jos asiat mallillaan menevät, olen viisaampi esiintyjä. On kyllä syytäkin; Iiris on vuoden vanhempi!
  
  Kun hipsin "siviilit" vaihdettuani portaita yläkertaan ihmetellen, että jokos se pukin turjake ehti käymään, kun ihan pienet tirsat vaan tempasin, ei Iiris asiaan edes reagoinut. Muut antoivat auliisti vastauksia, tyttö istui valtavan pakettipinonsa vieressä intoa täynnä.
  Lopulta lahjat oli auottu, ja Iiriksen ilme tyyliin: "Eiks' varmana oo enää yhtään pakettia?"


  Lahjahumun jälkeen syötiin jouluateria. Sitten Tiilikaiset lähtivät Aija-mummon luona käymään, veivät Elinan mennessään kotiinsa.

  Tänään hain taas Elinan meille. Anna, Joni ja Iiris olivat iltapäivästä asti Aijalla. Tulivat juuri äsken takaisin.

  Iiriksellä oli tosiaan kurkunpääntulehdus. Ääni oli vielä perjantaina melko olemattomissa, tyttö vähän vielä noiveissaan. Mutta onneksi jo eilen oli ihan pirteä. Hieman yskää on jäljellä, mutta ei se tunnu menoa haittaavan.

  Huomenna tulee Anttolan lähtystö. Meitä onkin melkoinen porukka selviytymässä kinkunjämistä sun muista jouluherkuista: yhdeksän aikuista ja Iiris. Kyllähän Anni ja Katriina aikuisiksi pitää laskea, ainakin ruokapöydässä. No, vitsi, vitsi. Isoja tyttöjä he jo ovat. 
  Elina lähtee sitten heidän muassaan muutamaksi päiväksi Anttolaan. Käyn äidin pois hakemassa, kun aika on kypsä.

  Iiris jammailee lahjasyntikan kanssa, Joni peesailee, minä kirjoitan, Hilppa duunaa lisää sienisalaattia (sitä maailman parasta!) huomiseksi, Anna yrittää muina naisina viritellä tyttöään henkiseen nukkumisvalmiuteen.

  Minä taidan lopetella tämän kuvakirjan. Pitnee katsoa yhdet valtakunnan uutiset. Lopuksi laitan vielä kuvan mummolaan lähtemiseen tälläytyneestä Iiriksestä. 

PS. Ei Peppe-pappana, eikä -pukkina oleminen yhtään pöllömpää puuhaa ole!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti