Eilen oli kova päivä. Aamulla ennen kahdeksaa lähdettiin kaupunkiin, takaisin palattiin neljän maissa. Lähtö, sekä paluu, olivat ajoitukseltaan onnistuneita, sillä kastumatta sujuivat venematkat, vaikka muuten vettä tuli kaiken aikaa, välillä ronskistikin.
Kierrätyspisteen ja MetsäSairilan kautta cityyn kävi matka. Monessa paikassa, monessa kaupassa, käytiin. Muut sujuivat rutiinilla, mutta bensan ostaminen traumautti; 95E10:n hinta oli 2,568 €/l. Ja kesällä povataan hinnan kipuavan yli kolmen euron. Turhat ajot vähenevät entisestään. Vaikka ei me juuri turhaan ajella. No, ehkä veneellä, ennen. Enää ei.
En minä bensan hinnasta ole hallituskysymystä tekemässä, kuten eräät. Turha hallitusta on syyttää. Tekisivät Persut, ja mitä muita niitä nyt onkaan, välikysymyksen suoraan Putinille. Ja Putin vastaisi, että "mitä sitte?" Jos puolueella ei ole muuta sanottavaa kuin jauruta bensan hinnasta ja pakolaisista, niin kevyet on eväät. Vaikka kyllä nuo taitavat kevyilläkin eväillä saada tietämättömiä puolelleen. Ei tyhmyys pahaa ole, mutta tietämättömyys on huono asia.
Jahans, taas lipesi juttu poluille väärille. Asiaan. Aikaa meni kaupungilla eri paikoissa poikkeillessa. Vaikka kiirettä ei pidetty, jäi melkein tunti luppoaikaa kello yhden tapaamiseen kulutettavaksi. Me kulutimme sen, kunnon eläkeläisten tapaan, Stellan aulassa istuksien, ihmisiä katsellen. Halpaa hupia. Ja vaihtelua. Ei ihmisten katselu kalliimpaa ole saaressa, mutta melko tuloksetonta ja tympivää se siellä on. Nimittäin jos ihmisiä ryhtyy katselemaan, olisi suotavaa, että edes yhden, oman väen lisäksi, bongaisi.
Täsmennyksenä sanon, että ihmisten katselun olisimme suorittaneet torilla, mutta ilma oli eli mieltä.
Lopulta tavattiin tutut, juotiin kahvit, tärkeimmät kuulumiset kerrottiin. Siinä olikin proirisoitava kunnolla, sillä kuulumisia oli kertynyt puolen vuosisadan verran. Eli pintaa raapaistiin. Uudesta, tai uusista, tapaamisista päätettiin. Ehkä kesän lopulla ollaan vähän paremmin kuusalla siitä, miten elämä on kutakin heitellyt.
Eilen satoi. Tänään satoi aamupäivällä. Ei kaiken aikaa, mutta kiusaksi asti. Iltapäivällä näyttäytyi arska. Ei kovin lämpimäksi lounatuulessa jaksanut mollikka ilmaa tehdä, mutta sentään tarkeni terassilla smoothien syödä.
Huomenna on vaihteeksi sadetta luvassa. Ei taaskaan maatiaissadetta, vaan vaihteeksi vaihtelevaa keliä. Mikäli tämän hetkiset povaukset pitävät, niin ylioppilasjuhliin päästään kuivina, sillä keskipäivän jälkeen pitäisi olla poutaa ja puolipilvistä.
Ensi viikolle näyttää mahtuvan aurinkoisia päiviä, mutta melko viileänä pysyy keli. Yöt sentää ovat lähes yhtä lämpimiä kuin päivät, joten istutukset pärjäävät. Satoa ei kyllä edellisvuotten tapaan saada aikaisin. On meillä kyllä aikaa odotella.
Vesi on äitynyt nousemaan Saimaassa. Alkaa olla aika passelisti. Noviisellekin. Vaikka kaikki kivet pohjassa ovat, ovat niiden yläpäät matalan veden aikaan tuhoksi rohkeiden suimailijoiden veneille ja koneille. Vähintään potkureille.
Aurinko paistaa yhä. Varjon puolella näyttää mittari +19. Puut heiluvat kohtalaisessa tuulessa. Taidan lähteä pihalle ällistelemään. Se on nimittäin kesäkauden suuri mielihyvän aihe. Että voi lähteä koska tahansa pihalle ällistelemään. Sen kun heittää takin niskaan jos tarvetta on, laittaa puutarhakengät jalkaan, menee ulos, ällistelee. Hollolassa, saatikka ihan kaupungissa, joutuu noin käyttäytyvä pehmustettuun koppiin, ainakin naapuruston ihmettelyn kohteeksi. Ei taajamissa enää ymmärretä ulkona ällistellyn päälle.
Lopputoteamus: Kirveelle on töitä. Mutta ei kirvelihalmeessa. Kirveli, tarkemmin saksankirveli, jaksaa aloittaa kukintaansa näilläkin lämpötiloilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti