JOTAKIN TEHDÄKSENI

  Tänään on tullut liikkuttua. Melkein liikutun, kun liikkumistani muistelen: Aamulla sauvakävellen lähes 11 000 askelta. Kun hienoinen lumisade loppui kymmenen jälkeen, reilu puolituntinen lumitöitä. Lounaan ja perräisten jälkeen tunnin liukulumikenkäily Messilän maastossa. 

  Liikkumisesta liikuttuneessa tilassa päiväkähvit Messilän reissun jälkeen nautittiin, Hilpan eilen loihtiman omenakakun ja Syyttomästi tuomitun kolmannen jakson kera. 

  Jotakin tehdäkseni ryhdyin kaiken tuon jälkeen klikkailemaan kuva-arkistojani auki. Huomasin kansion nimeltä Pertsan. En muista, koska ja miksi, sen olin tehnyt. Avasin kansion. Siinä on kuvia, pääsasiasa minusta, vauvasta parhaaseen miehuuteen. Suurin osa kuvista löytyy myös joistain toisista tiedostoista, enkä tosiaankaan muista, miksi tämä on olemassa. No, olkoon, kun on ollakseen. Minäkin olen niin ollakseni, että laitan jokusia otoksia selvennyksillä tähän muutenkin itseriitoisesti alkaneeseen blogiin.

  Tässä minä isä-Erkin polvilla kesällä 1952, eli olen vuoden ikäinen. Jos väittäisin muistavani tilanteen, valehtelisin.

    Muutaman kuukauden ikäinen Peppe Erkin sylissä edellistä nuorempana. Piskolan aitan rappusilla näytetään olevan. 

  Sisko-Ritvan kanssa noin puolivuotiaana. Voisi olla joulun 1951 tienoilla napattu.

  Tämä kuva on sitten saletisti jouluna. Näyttäisi olenan 1952, eli olen puolitoistavuotias.

  Nahkasortsipoika Piskolan takapihalla kesällä 1954. Leipä taitaa maistua. Mitä lie hirsiä tuossa on kuorittuina? Ei hajuakaan. 

  Tässä krokettihirmu kesällä 1955. Jos väittäisin, että muistan tilanteen, ei minua kukaan säällinen ihminen voisi väittää valehtelijaksi, mutta en muista. 

    Tämä kuva on ehkä 1956 tai 1957 otettu, luultavasti Lahdessa. Ei muistikuvaa tästäkään tapauksesta. Sen toki muistan, että Piskolassa ei ollut ammetta.

  Sitten hyppäys 1960-luvulle. Olisiko 1966? "Eikä lihhaa ollu ku kielessä!"

  Aikamatka porhaltaa vuoteen 1971. Mp voitti toistamiseen Suomen cupin. Stadionilla oltiin. Päästiin Vaasalaisen lehden sivuille. Päästiin, koska oltiin "segerrusiga!" Ahos-Riti ja minä, tietty.

  Matka jatkuu vuoteen 1984. Olin mestarina Hakalla. Olin myös piirtänyt eräälle kirvesmiehelle kesämökin lupakuvat. Mökki oli valmis, joten lähdimme, kutsuttuina, sitä katsomaan remppamies XX:n kanssa hänen veneellään, eli matka oli Lahdesta Padasjoen Harmoistenlahteen. Kuriositeettina kerrottakoon (vaikka olen sen tainnut joskus ennenkin kertoa), että tällä reissulla kävin Harmosisissa sijaisevassa Heimo Rosellin pajassa. Roselli tekee käsintaottuja juttuja omista rautaseoksistaan. Ostin sieltä puukon. Se maksoi muistaakseni 105 markkaa. Kun tämän jälkeen seuraavan kerran menin käymään Piskolassa, näytin ylpeänä puukkoa Hanelille. Haneli otti sen tupesta, katseli, käänteli, koetti terää, pani tuppeen, tupen taskuun, kaivoi toisella kädellä lompakkonsa, kysyi: Paljo makso?" Niin siinä kävi. Puukko jäi Hanelille.

  Taas vaihdettiin vuosikymmentä. 1990-luvun alupuolella oltiin paljon Utsjoella eno-Ollin taloa tekemässä Kevojärven rannalle. Tässä työnjohtajat seuraavat, kun paikallinen "mehumaija"-kuski kaivaa pohjaa auki. 

  Viimeisessä Peppe luvattomilla teillä Kevon Luonnopuistossa. Kesäkuun alkua eletään. Vuosi lienee 1994. Nyt voin turvallisesti sanoa, että muistan kun kuva otettiin. Oltiin enon kanssa parin päivän vaelluksella, eli yksi yö nuotiolla vietettiin. Kuvassa tutkin luvattomilla teillä luvatonta suoraa reittiä takaisin Kevonsuuhun. Ei ollut GPS:ää.

  Muutama kuva on varmasti aiemminkin blogeissani ollut, muutama luultavasti ei.  

  Päivä alkaa hämärtyä. Lopetan tämän vaalipäivän kirjoituksen, kirjoituksen, missä vaaleja ei isommin sivuttu.