Verkalleen kuluvat päivät. Keskiviikkona palattiin kotiin, hiljaiselosta hiljaiseloon. Kaupassa hätäseen käydään, kun tarve vaatii, kirjastossa myös, mutta omatoimiaikoina. Äidin luona kävin eilen. Sallitut 15 minuuttia juttelin, ilman muuta näkyvää reaktioa kuin hymynkareen pilkahdus.
Hiljainen tulee olemaan pääsiäisaika. Ei tule perhe Tiilikainen kylään. Koronatilanteen vuoksi parempi jättää väliin. Onneksi videopuhelut ovat mahdollisia, mahdollisimman helppoja myös.
Pääsiäinen menee lähes huomaamatta ohi. Ei edes yhtä pääsiäismunaa olla ostettu. Lammasta sentään jonakin päivänä syödään. Ja maailman parasta sienisalaattia. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tässä resepti:
-otetaan yksi Peppe kerämään rouskut
-puhdistetaan sienet
-otetaan yksi Hilppa ryöppäämään ja suolaamaan sienet säilöntä-ämpäriin
-otetaan sama Hilppa valmistamaan sienisalaatti oman, vuosien varrella hiotuneen reseptinsä mukaan
-nautitaan nautiskelle
Ymmärrän kyllä, että suurimmalle osalle ihmiskuntaa tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia ohjetta noudattaa. Onneksi. Meiltä loppuisivat hiljaiset päivät, jos näin ei olisi.
Yle Areena on mainio suoratoistokanava. Tuo vaihtelua vitkaan kuluviin päiviin. Eilen katsottiin Areenalta Klaus Härön ohjaama leffa Tuntematon mestari. Heikki Nousiainen tekee tässäkin elokuvassa hienon roolin.
Toissapäivänä katseltiin dokumenttia Jacques Brelistä. Hänen musiikkiaan hieman olin kuullut. Hectorin suomennos kappaleesta Amsterdam on hieno. Nyt näin itse maestron sen esittävän (ei laulavan, sillä on kyse todellakin esityksestä!) jäähyväiskonsertissa Olympia-teatterissa Pariisissa. Hän lauloi sen ensimmäisenä kappaleena. Yleisö nousi sen jälkeen seisomaan ja taputti 15 minuuttia. Sellaista ei oltu koskaan ennen koettu. Kyllä esitys tuntui ytimissä asti kotisohvallakin.
Brel lopetti tosiaan esiintymisen 1960-luvun puolivälissä, ollessaan menestyksen ja suosion huipulla. Hänellä oli kanttia tehdä niin, koska katsoi, että sillä hetkellä ei ollut mitään uutta annettavaksi. Brel julkaisi toki vielä muutaman LP:n, esiintyi muutamassa elokuvassa, ohjasikin ainakin yhden.
Monisärmäinen mies haki rajojaan lentämisestä (omalla koneella) sekä purjehtimisesta. Vuonna 1973 hän poikkesi purjehdusmatkallaan Marquesassaarille Ranskan Polynesiaan, koska oli tullut sairaaksi. Hänet lennätettiin Ranskaan, missä todettiin keuhkosyöpä. Nuoresta asti ketjussa poltetut filtterittömät Gitanes-savukkeet vaativat veronsa. Sairaalasta päästyään hän vetäytyi asumaan Marquesassaarille ja asui siellä vuoteen 1977. Vuonna 1978 syöpä lopulta selätti 49 vuotiaan taitelijan.
Kannattaa katsoa. Brelin musiikkia aioin ryhtyä kuuntelemaan. Valitettavasti en runoilijaksikin nimetyn artistin ransakankielisitä sanoituksista ymmärrä tuon taivaallista.
Tietysti Netflix ja HBO tuovat myös vaihtelua vitkaan kuluviin päiviin. Pitää vain mennä maltilla, ettei sohvaperunaksi muutu. Netflixillä on meillä työn alaa espanjalainen Rahapaja. Melkoinen ponnistus: 4 kautta, 38 jaksoa. Viides kausikin on tulossa, ja se jää viimeiseksi.
Olemme nyt suunnilleen puolivälissä. Sarja on ollut Netflixillä supersuosittu. Ihan hyvä se on. Juoni kulkee mielenkiintoisena eteenpäin. Minun makuuni kuitenkin hieman liikaa, tai liian pitkän kaavan mukaan, takautumia. Samoin muutamat keskinäisten suhteiden kuvaukset tuntuvat liian pitkiltä. Toivottavasti sarja kestää kuitenkin nyt noin puoliväliin katsotun kaltaisena. Tarkoitan, että ei tule liikaa venytyksen makua. Minähän olen minä, noine arvosteluineni. Monen mielestä sarja saattaisi olla täysin mitätön ilman arvostelemiani yksityiskohti.
Netflixillä on jo nähtävissä Rahapajan tekijöiden uusi sarja Sky Rojo. Olkoon se naftaliinissa, kunnes Rahapaja on kahlattu läpi.
Sellaisia vitkaan kuluvien päivien viihdyttäjiä meillä. Plus kirjat. Uutisia ei paljon viitsi katsoa, ei lukea. Pelkkää koronaa. Sen verran somesta ja mediasta huomasin, että Halla-Aho kommentoi uuden puoluekannatusmittauksen tuloksesta: "Sanna Marinin ympärille rakennettu henkilökultti on sulamassa." Jaahans. Ehkä "Mestarilla" on läheistä tuntumaa jonkun ympärille rakennetun kultin luomiseen?
Persut on siis, kyselyn mukaan, Suomen suosituin puolue. Tuntuu kuin ihmislaji olisi muuttumassa ajattelevasta ihmisestä laumaihmiseksi.
Pääasiaan, eli pääsiäiseen takaisin pääsen: Pajunkissoja sentään käytiin eilen päivälenkillä keräämässä. Eli niitten kera Hyvää Pääsiäisen Aikaa Kaikille. Pitäkää etäisyyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti