Tämä päivä alkoi pienten sadekuurojen siivittämänä. Välillä tihuutti vettä, välillä hienoisesti räntää, välillä oli poutaa. Lämpöä oli oli aamulla +2, päivällä +5. Päätin, että en isosti lähde ulkotöihin. Vähän sentään haravoin tuulen heittelemiä oksia pois piha-alueilta. Lounaaksi oli aamulla kertakaikkiaan parahultaiseksi lämmittämässäni leivinuunissa muhinut possun ulkofileepala (puolitoistakiloinen) juures-sipulipedillä. Perinteinen uunilämmityskauden ruoka. Sen turvin uskaltauduin sörnäyttämään Anttolaan. Ajattelin, että paras käydä heti ostamassa bensaa veneeseen, pienkonebensaa pienkoneille, kuten jyrsin ja ruohonleikkuri. Moottorisahaan näkyi 2-tahtibensaa vielä olevan. Samalla kävin Salesta hakemassa muutaman jutun, mm. Marskin Arinaleivän. Nyt pärjätään kuudenteen ensi kuuta, eli siihen asti, kunnes lähdetään käymään Hollolassa.
Olisin ostanut myös katiskan, mutta Kone- ja Urheilu myi eioota. Vasta ensi viikolla on heille tulossa lisää pyytöjä myyntiin. Ne on haukiystävällisiä katiskoja, koska saapuvat vasta kudun jälkeen. Ahvenystävälliset katiskat ovat varmaan myynnissä toukokuun loppupuolella.
Olisin mieluusti yhden katiskan mukaani napannut. Viime kesänä nimittäin toinen, se parempi katiskavarannostani, hävisi. Se oli matalikolla, noin neljässä metrissä, parin sadan metrin etäisyydellä rannasta. Kun menin ensimmäistä kertaa kokemaan, ei kohoa ollut lain. Joko joku oli anastanut. Ja jos oli, niin luultavasti muutakin kuin kohon. Tai sitten oli joku ajanut hämärissä kohonarun poikki. Hanelin kanssa yritettiin katiskaa kerran naarata, mutta aika epätoivoinen homma. Silloin vielä tuuleskeli navakasti, eikä me saatu muuta kuin naaran naru potkuriin. Se naarailu loppui siihen.
Hiljainen oli kylänraitti puoliltapäivin. Kone-ja Urheilussa ei ollut muita asiakkaita kuin minä. Salessa sentään oli kaksi muutakin. Rannasta Saleen ja takaisin kävellessäni bongasin kolme ohi ajavaa autoa, en yhtään kävelijää tai pyöräilijää. Paitsi tuon yhden jalkamiehen, kuvassa muinoisen Savonseudun vierellä.
Laituriinkaan tarvinnut jonottaa. Paikkansa sai melko vapaasti valita.
Mennen tullen kulki hentoinen lumisadepilvi ajoreitin poikki. Yhtään venettä ei ulapalla näkynyt.
Huomiseksi on povattu enemmänkin sadetta. Pitkin päivää saattaa tulla vettä jos räntääkin. En siis ilmeisesti huomennakaan hyökkää moottorisahailemaan. Torstaina ja siitä eteenpäin pitäisi olla poutaa, joten pääsen tositoimiin.
Äsken saunottiin. Mikäs tässä on nyt lämpimässä tuvassa oleilla. Naputella joutavia, kuunnella uutisia siitä, kuinka hallituksen neuvottelut sujuvat. Huonosti taitaa mennä. En ryhdy asiaa märehtimään, koska en ymmärrä syitä syviä. Yhtä vaikeaselkoista kuin politiikka ylipäätään. Sitä paitsi kasaa sohivia riittää ilman minuakin. Parempi tosiaan olla sohimatta, sillä "kuka muurahaiskekoa sohaisee, sitä tikulla silmään, jossa on jo malka", vai miten se meni?
Otsikossa lukee "lähes nutjailua". Jostain pullahti mieleeni tuo verbi "nutjailla". Oliko se Ahos-Riti, vaiko Rohus-Matti, joka sanan lanseerasi 1970-luvun alussa? Niin tai näin, sitä käytettiin. Mitäkö silloin tehtiin? No, .....silloin nutjailtiin! Googletin sanan, mutta ei hakukone tunnistanut. Eli nutjaillaan edelleen epävirallisesti.
Huominen saattaa mennä vielä nutjailuksi, mutta torstai on työpäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti