HUOLTOHOMMIA HUOLETONNA (vaikka myrsky nousee)

  Eilen oli eilen,  nyt on nyt. Ja tänään tein huoltohommia. Aamuiset maisemat jaksavat aina vaan mieltä lämmittää.  

  Palaan kuitenkin eiliseen sen verran, että Hegulin altaasta haetun kirjolohen lisäksi antoivat verkot siikoja. Yhteensä saatiin naapurin kanssa 11 tai 12 siikaa ja yksi ahven. En kerro, kunka saalis jakautui verkkokohtaisesti. Sen voin vihjata, että minun verkoissani oli kaksi siikaa ja ahven. Nyt näin, mutta tuon lohen kera aivan sopiva määrä. Hannilat saivat myös sopivasti, joten ei heidän ei enää tarvitse tänään verkkoja laskea.
  Yksityiskohtana eilisestä: Kun olin verkoilta tullut, kalat päästellyt, lensi rantapuiden latvoja hipoen yli viisi joutsenta perässään kaksi ronkkuvaa korppia. Enpä ole ennen moista nähnyt. Mistä lie korpit noin suivaantuneet.

  Eilisilta hämärtyi ajallaan, kuten kuva per. 24.10.2019 klo. 18:10 osoittaa näyttää.

  Eilen julkaistiin HBO:lla meille uutta iltojemme ratoksi: Sarjasta "Castle Rock" alkoi toinen kausi kolmen jakson myötä. Tämän Stephen Kingin tuotantoon perustuvan sarjan 1. kausi oli mainio. Toisen kauden avausjakso oli, kuten avausjaksot yleensä, totuttelua henkilöhahmoihin ja juoneen. Vähän meinasi alkuksi mennä yli tuuhean tukkapehkon mutta loppua kohti rupesi hiljalleen valkenemaan. Odotukset ovat kohtalaiset, aika näyttää, mitä esiin vyöryy. 

  "Castle Rockin" jälkeen kutsui vuode Peppeä. Lokosat oltavat lämpimässä makkarissa. Kuten huomaatte, on Yrsa Sigurðardóttirin "Synninpäästö" aivan viimeisillä sivuilla. 

  Se joutuikin pian palautettavien pinoon, luettavaksi tuli Arne Dahlin "Äkkisyvä". Hänen koko suomennetun tuotantonsa olen lukenut, samoin Yrsa Sigurðardóttirin neljä dekkaria. Hyvää ajanvietettä. Dahl on mestari juonen kehittelyssä. Vaikka totuuden nimissä aika uskomattomia tapauksia hänen kirjoistaan löytyy. No, fiktiotahan ne ovat. 

  Tänään puuhastelin siis huoltohommia kuulokkeissa Niilon uunituore  "Colorado". Pari kertaa sen läpi kuuntelin. Ei oikein mikään biisi jäänyt erityisesti mieleen. "Milky Way" ja "Rainbow of Colors"  olivat jo ennestään esimakuina tuttuja. Avausraita "Think of Me" toimi kyllä mukavasti. Tasaisen varmaa soitantoa läpi albumin. Liekö Niilon suurin luomisvoima ainakin tilapäisesti hiipunut, kun ei nouruusvuosien tasoista musiikkia enää synny, hittejä ilmaannu? Vaikka en minä hittien perään ole koskaan ollut. Melkeipä päinvastoin. Enkä minä valita, hyvää tavaraa. Ei mikään poista sitä tosiasiaa, että Neil Young on minulle number one.
  Kun jossain, vissiin edellisessä, kirjoituksessani ennakoin Niilon albumin ilmestymistä, sekä 8.11.2019 julkaistavaa Nick Caven uutuutta, unohdin, että tänään putkahtaa esiin myös uutuus toiseltakin "mystisistä miehistäni". Nimittäin Van Morrisonin "Three Chords And The Truth". Asian tiesin, pari ennakkoon julkaistua biisiä olen kuullutkin, mutta päivämäärä oli päässyt lipeämään mielestäni. Muuten, jos joku älvänä ei tiedä, niin ne viisi "mystistä miestäni" ovat Neil Young, Bob Dylan, John Lennon, Van Morrison ja Leonard Cohen. Paljon on muita artisteja, jotka ovat olleet tärkeitä ja kuunneltuja, mutta nämä viisi ovat viitoittaneet musiikillista matkaani. Jopa silloin, kun musiikin kuuntelu oli vähäistä.
  Niilo levy oli jo aamulla ladattavissa Spotifyssa. Vanin ei vielä, kun äsken tarkistin. No, onpahan jotakin huomiseksi luvassa.

  Niin, huoltohommia puuhasin. Raahasin rannan vesipumpun talvisuojaan, imuletkun kiskoin kuiville, tyhjentelin saunavesi-, ja kasteluletkut, vein vesipistoolit sisätiloihin. Niitä kun on joskus unohtunut ulos, niin ovat pakkasessa särkyneet mitääntekemättömiksi.
  Sitten tyhjensin savunsa luovuttaneet "öyheet" haikupöntöstä. Nyt sekin on valmis talvehtimaan. Jos vielä syksyllä, tai sitten kevättalvella, savustan, niin sähkövempele saa toimia välineenä.
  Vielä jotakin pientä askaroin. Huomenna iltapäivällä sitten talon vesijärjestelmän tyhjennys. Ja sunnuntaina muutamaksi päiväksi kotiin. Pakkasta on koko ensi viikoksi ennustettu. Tuskin kuitenkaan tarvitsee venettä jäistä irrotella. Mutta parin viikon kulutta minun puolestani saisi vaikka pakastaa kunnolla. Niin kunnolla, että vetäisi vedet kunnon jääpeitteeseen ennen isompia lumisateita. Olisi se mukavaa, jos tulisi jääkelit entiseen malliin, eikä sellaiset, että ei vielä tammikuussa uskalla mökille jäitä pitkin kulkea.

  Nyt on päivän duunit tehty. Paitsi että Hilppa muistutti: "Havuja perkele!" Ei tosin aivan noilla sanoilla. Olletikin kun kyseessä ovat havut haudoille. Ne pitää käydä jätesäkkiin irrottelemassa.
  Sitten odotellaan iltaa, varsinkin sitä seuraavaa yötä. Puuskissa myrskylukemiin nousevaa tuulta on luvassa. Luvassa on myös sähkökatkoja. Saattaa hojeltua puita linjoille. Pitempää katkoa ei ole ollutkaan sitten toissa juhannuksen. Toivottavasti ei tule nytkään. Varauduttu toki ollaan: Uunit on lämpimänä, puhelimet ja täppärit ladataan ennen iltaa. Pakastin on tietysti ongelma, jos pitkäksi aikaa virta jää taipaleelle. Pyhäaamuna se on tarkoitus joka tapauksessa tyhjentää, roudata sisältö kotiin. Toivottavasti kelvollisessa kunnossa.

  Nyt juttu sfääreihin, havuja perkele!