TUULTA JA TIHKUA

   Eilinen päivä oli ennusteen mukaan tuulinen ja poutainen, todellisuudessa tuulinen ja kostea. Vaikka ei kaiken aikaa suorastaan satanut, niin kosteutta oli ilmassa, ja tuulen tuomana se kyllä kasteli. Siitä huolimatta suoritin kolmen tunnin haravointisession. Tosi järkevää, vai? Kun tuulenpuuska sirotteli keltaista sadetta juuri haravoidulle nurmelle.

  Kuvassa ei tietysti ole juuri haravoitu nurmi, mutta lenteli lehtiä sellaiselle myös. No, onpa isommat kuitenkin roudattu pois. Rannalta ja rantapolulta. Loput on aikomus haravoida tänään. Ilma on ennusteen mukaan tuulista ja puotaista, aurinkoakin näkyvillä. Totuus valkenee aamun myötä, ja sen jälkeen. Nyt on ainakin lähes pilvetön taivas.

  Älkää antako kuvan hämätä, on se tämänaamuinen. Pienenä sirppinä oleva kuu näyttää siinä lähes täydeltä.

  Se, minkä lehtiä, joita on enää koko yön jatkuneen navakan tuulen vuoksi vähän puissa, saa jäädä haravoimatta. Silppuuntuu keväällä ruohonleikkurilla lannoitteeksi.
  Eilistä harvoimisenaikaista kosteutta ja lievää kastumista helpottamaan kuuntelin Hectoria. Itse asiassa pitkästä, pitkästä aikaa. Ihan hyvältä miehen musiikki ja sanoitukset kuulostivat. Huomasin joukosta mm. tämän nerokkaan huomion:"Huomenna tänään on eilen". Ei kuitenkaan taida olla Heikin oma, sillä sen niminen ruonoteos on julkaistu, mutta kuitenkin. Mainiota kotifilosofiaa. Mielipiteeni vahvistui jälleen, "Pahuuden Avenue" on yksi miehen parhaita biisejä: 

  Pikkuporvarismin helmassa aina kypsyy se itsekkyys
  joka kasvaa kuin tauti tarttuva, siitä todistaa nykyisyys

  Luin joku viikko sitten Hectorin muistelmien 1. osan. "Asfalttihippi" kertoo miehen lapsuudeta ja urasta 1970-luvun alkupuolelle saakka. Se jäi mieleeni, että viinaa naukkaileva kaveri Heikkikin nuoruudessaan oli. Jopa niin, että joskus meinasivat jäädä hommat hoitamatta. Minulle tuo oli uutta tietoa.
 Saapa nähdä, kuka saa luvan viihdyttää tämänpäiväistä työrupeamaa? Jatkan ehkä Heikin kanssa.

  Kun musiikki tuli puheeksi, niin eletään merkittävä aikoa. Julkaisunsa saa nimittäin perjantaina Niilon ja Crazy Horsen "Colorado". Nick Caven ja Bad Seedsien "Ghosteen" on vuorossa 8. marraskuuta. Jotakin taas minulle valtavasta tarjonnan virrasta kuunneltavaksi.

  Ei me eilen viitsitty lähteä verkkoja laskemaan. Mitäs hittoa tuuleen sohlaamaan, kun Hauhalan seudun Riistamiehet ry on Hanelin välityksellä huolehtinut, että ruokaa on. Eilen syötiin maukkaita hirvenribsejä, tänään ja huomenna hirvikeittoa.
  Minä en ole kalamies siinä mielessä, että ei ole paloa hommaan. Mukavaa on hyvällä säällä verkkoja laitella, keväisin kutukaloja katiskalla pyytää, kevättalvella pilkillä istuksia, Hanelin veneessä valoisina öinä kuhaa uistella. Mutta vain silloin, kun mieli siltä tuntuu. En siis ole kalamies, sillä viimat ja sateet saavat minut jäämään tuvan lämpimään. Kunnon kalamies menee vaikka sataisi vanhoja akkoja, pilkkii pierunkuorilla, uistelee syysmyrskyssä. Jos ontuva vertaus sallitaan, niin "Quod licet iovi non licet bovi".

  Taidan laittaa tässä kohtaa kahvit valumaan.

  Ensimmäinen kupillinen hörpitty. Aamukahvin puraisua ei voita mikään, vaikka Hemigwayn Ernesti olikin eri mieltä.

  Loppuun laitan kuvan viime lauantailta. Käytiin Tiilikaisten kanssa Hollolan kunttiksessa, kirjaston vieressä olevassa kuntoilupuistossa. Siellä on erilaisia laitteita lapsile, aikuisille, sekä senioreille. Vahvaa tekoa ovat laitteet, kun ovat jo ainakin pari vuotta säilyneet kunnossa. No, Peppe-pappakin äityi Jonin kanssa keikkumaan...

...Iiris tietysti myös, Jonin kanssa siis.

  PS. Ensimmäiset uutiset ylellä alkoivat juuri: Englannissa farssi jatkuu, lopusta ei tietoa.