maanantai 28. tammikuuta 2019

VINKEISTÄ VINKEISTÄ VINKEIN

  Heräsin aamulla klo. 5:56 (vasta!). Raahauduin yläkertaan, raotin ikkuverhoa, tihrustin mittaria. Miinus 16. "Mitä hittoa!", ajattelin. Ennusteissa povattiin aamuksi Hollolaan miinus 26:n lämpötilaa. Pettymys oli suuri. Olenko nyt oikeutettu vaatimaan Ilmatieteenlaitokselta ja Forecalta korvausta aiheutetusta mielipahasta? Tai väärän tiedon levittämisestä? No en tietysti. Väärää tietoa saavat levittää sääpalvelut ja media. Sääpalveluita ei ikinä asiasta syytetä, mediaa joskus harvoin. 
  Vakavasti puhuen ihan hyvähän se oli. Ei väärä tieto sinällään, vaan se, että ei pakkanen aivan hurjiin lukemiin kivunnut. On se tosin voinut aamuyöstä yli kahdenkymmenen käväistäkin. Mutta energiankulutuksen kannalta parempi, mitä korkeampi lämpötila. Talvella. Kesällä tietysti korkea lämpötila imaisee energiaa ilmastoinnin kautta.

  Lehtien sivustot pullistelevat erilaisia vinkkejä. On vinkkejä kuinka selviytyä kovista pakkasista, kuinka paksuista kinoksista, kuinka pöllyävästä lumesta, kuinka toimia auton kanssa pakkasella, kuinka selättää ylipaino, kuinka syödä terveellisesti, kuinka rajoittaa alkoholin käyttöä, kuinka pukeutua muodikkaasti, kuinka säästää ruokaostoksissa, kuinka puuttua lasten somen käyttöön, you name it.

  Tästä päästään otsikkoon, minkä minulle lahjoitti Hilppa. Hän sanoi aamulle johonkin tv:ssa tulleeseen kommenttiin, että siinäpä vinkeä vinkki. Asia jäi päähäni pyörimään, jalostui maltillisen aamulenkin aikana blogin otsikoksi.

  Suomi on hieno kieli, ja vinkeä. Lausahduksen "vinkeistä vinkeistä vinkein" voi ymmärtää kahdella tavalla:
  -että vinkki on vikeistä vinkein
  tai
  -että voi selvitä vinkeistä vinkein

  Voi myös saivarrella, sanoa, että "vinkeistä vinkeistä vinkein" on sama vaikka käyttää käännettyä sanajärjestystä. Vrt. "lystikkäistä vinkeistä vinkein", "vienkeistä lystikkäistä vinkein". Joo, saivartelua, mitä saivartelua. Itse asiassa ei tuollaista käännettyä sanajärjestystä taida suomen kielioppi tuntea. Käänteisen sanajärjestyksen kyllä. Vaan ei vissiin esimerkkini siihen kuulu?

  Pakkaset lauhtuvat, sitten tulee taas lunta. Pääkaupunkiseudulle povaillaan jopa kolmeakymmentä senttiä. Täytyy sanoa, että vanhan ajan talvi menossa. Paitsi ainakin isojen sisäjärvien jäätilanteen osalta.
  Niin paljon on kohta lunta, että kattojen tyhjennyshysteria on varmasti edessä. Muistan, kun edellisen kerran oli runsasluminen talvi. Ihmisiä peloteltiin kattojen romahduksella seurauksella, että lukuisa joukko lähinnä iäkkäämpiä miehiä tippu katolta ja katkoi luitaan. Kyllä Suomen pientalojan katot nämä lumikuormat kestävät, jos ne on oikein rakennettu. Hallien kattoja on romahdellut kyllä jokaisena lumitalvena. Syynä varmaan vääräät laskelmat, väärä rakentaminen, tai toispuoleinen lumikuorma. Kuolujen sisäkatot ovat myös tippuneet viime aikoina, mutta sillä ei ole mitään tekemistä lumikuorman kanssa.
  Eri juttu on kaupungeissa. Ei lujuuden, vaan lumen ja jään tippumisen vuoksi. Kyllä taloyhtiöt asian tiedostavat. Silti silloin tällöin saattaa joku jäädä putoavan lumen alle.

  Ystäväni Ruikku soitteli aamulla. Hänkin oli huolissaan mökkinsä katon kestävyydestä. Hänellä on kesäpaikka saaressa Helsingin lähistöllä. Se on vanha, jonkun kalastajan aikanaan rakentama. Saareen on hankalaa päästä, koska välillä on avonaisia laivareittejä. Minä lohduttelin ystävääni. Totesin, että onhan noita lumitalvia ollut ennenkin. Paikka on Ristolla ollut varmaan kolmisenkymmentä vuotta. En tiedä, onko hän koskaan keinotellut itsensä sinne lumia poistamaan. Eikä siitä ole tietoa, tekikö edellinen omistaja niin? Toivotaan, että en luonut perusteetonta uskoa katon ketävyydestä.

  Iiriskin on sanut nauttia talvesta Espoossa. Viikonloppuisin lähettää Anna kuvia luistelusta ja mäenlaskusta. Hieno homma. Eilen tuli mesessä videopätkä, missä Iiris laskee Stigalla joku kaveri kyydissä melkoista mäkeä. Tuntuu tytöllä olevan ohjauspuoli hallussa.

  Nyt kello on 9:33. Pakkasta on 14 astetta, pilvistä. Tänään on ainakin kirjastoreissu edessä. Taidetaan lähteä jalan, tulee samalla päivälenkki hoidettua.
  Aamulla haastateltiin jotakuta aivoprofessoria. En juttua kummemmin seurannut, mutta sen kuulin, että liikunta ja musiikki tekevät aivoille hyvää. Minulla on vielä toivoa!

  Oli lunta Anttolassa ainakin v. 2011. Kuvat maaliskuulta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti