tiistai 15. tammikuuta 2019

...ETTÄ SITÄ MINÄ VAAN...

  ...sitä minä vaan tuumin, että on hyödyksi, kun on pysytellyt tuo fb-kaveripiirin koko maltillisissa lukemissa. Täten on pienempi mahdollisuus saada shit-postauksia ja scheisse-jakoja luettavakseen. Tietysti, kun kuluu jokuseen ryhmään, niitä ehtii sitä kautta putkahtaa, mutta melko nopeasti ja hyvällä seulalla tuntuvat yp:t niitä poistavan.
  No joo, se siitä. Toinen asia, mitä pohdin, on, että olen kohtapuoleen elänyt yhtä kauan, kuin Neuvostoliitto oli olemassa. Eli minusta saattaa tulla pitkikäisempi, kuin CCCP.  Mutta mitä siitä voi päätellä? No ei hevon helvettiä. Paitsi, että jos näin käy, niin minusta tulee pitkäikäisempi, kuin CCCP.

  Käytiin su. testaamassa jääkelit. Messilän satamasta kun lähdettiin lumikengillä, niin oli hyvä olosuhde; lunta viitisen senttiä, vettä ei nimeksikään jään päällä. Eli lumikengät tuntuivat hätävarjelun liioittelulta. Latukonekin oli juuri käynyt ajamassa viiden rinnakkaisen ladun väylän Enonsaaren ympäri. Iski hirveä polte päästä Anttolaan. Otin siltä tanakalta lumikenkäkevythaara-asennolta pari puhelua kartoittaakseni Anttolan jääolosuhteita. Ne kuulostivat lupaavilta. Sanoin Hilpalle, että lähdetään alkuviikosta Avokkaaseen. Mutta asiaa hetken sulateltuamme, ja kun muutakin tähdellistä ilmaantui, päädyimme Hilpan viisaampana, tai ainakin vähemmän impulssiivisena, esittämään ratkaisuun. Eli odotellaan vielä tovi päivän pitenemistä, jäitten vahvomista. Minäkin sain mieleni tyynnytetyksi, sopeuduin järkevään ratkaisuun.

  Torstaiksi kävi kutsu Mikkeliin, Paulin taidenäyttelyyn nauttimaan lasi virkistävää taiteilijan syntymäpäivän kunniaksi. Sinne voisi vaikka vasiten ajaa. Valitettavasti tuo päivä on vähän hankala, eikä ainoastaan sille ennustetun runsaan lumisateen vuoksi.
  Lunta siis sataa, ja satoi myös eilen, koko päivän. Kun olin aamusta Lahdessa asioilla, kuului piipaa-autojen ääniä moneen otteeseen. Yksi pakun kuskikin menehtyi Lahdessa, teollisuusalueella, pienellä kadunpätkällä. Ei sitä tiedä, missä viikatemies vaanii. On se sellainen kehno, ettei katso aikaa, ei paikkaa.

  Tänään ajateltiin mennä suksien kanssa Messilän rantaan. Ovat ehkä saaneet ajetuksi eilisen myräkän jäljiltä ladut auki. Tai on siellä varmasti joku/jotkut innokkaimista hiihtäneet jälkiä, niin ettei tarvitse umpisessa rahjustaa.

  Huomasin eilen, että HBO:lla on julkaistu kaksi osaa "True Detective 3:sta". Ykkönen oli helvetin hyvä, kakkonen kelvollinen, toivottavasti laskeva trendi on kääntynyt. Mutta suurin odotuksin sitä lähden katselemaan, kunhan ehdin.

  Eilen tuli katsottua, ihan livenä, toinen osa yle2:n komediasarjasta "Modernit miehet". Tuo nimi on jo sellainen, että jotenkin teki mieli olla edes aloittamatta katselua. Mutta onneksi en uteliaisuus voitti mielen. Sarja on hauska, ihan oikeasti. Tietysti mielipide on minun, mutta sarjaa näkemättömät, mutta minut joltisenkiin tuntevat, voivat vetää siitä johtopäätöksiä.
  Koska olen aloittanut uuden elämän, katselin vielä perään dokkarin "Suomi on metsäläinen". Aikanaan tuli seurattua "Suomi on suomalainen", "Suomi on venäläinen", ja "Suomi on ruotsalainen". Juhani Seppäsen tyyli vetää ohjelmia miellyttää kyllä. Aion siis jatkaa "metsäläisten" katselua.

  Koska kahvit on juotu, tähdellisimmät ajatukset naputeltu, lähden kolaamaan pienen lumikerroksen, kävelemään jokusen kilsan lenkin. Ja laitan vielä kuvan Vesijärven jäältä viime maaliskuulta. Ei taida tänään ihan samalaiseen ihmispaljouteen yltää, Messilän satama-Enonsaari-reitti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti