Ihan ylettömästi en ole tällä rupeamalla saanut aikaiseksi. Jotenkin kehtuuttaa. Pientä askaretta toki on tehty. Eilen käytiin Piskolassa keräämässä viinimarjoja. Mustatkin olivat jo kypsiä. Niitä on kuitenkin melko niukasti verrattuna punaiseen. Punapensaan oksat suorastaan roikkuvat marjojen painosta. Nyt meillä kolme ämpärillistä punaisia, yksi mustia, pakkasessa. Tai ei ne ämpärit ole, rasioissa jötköttävät.
Nurmikon leikkasin myös eilen. En ihan koko alaa, mutta uuden osuuden ja rannan läntin ajelin. Vanha piha on palanut, eikä kaipaa parturointia.
Muutama verkko ahvenia pyytämään illalla laitettiin. No, viisi körilästä aamulla nousi veneeseen. Pari oli hengetöntä, mutta ei vielä pilalla. Ahven on pirullisen herkkä kala kuolemaan verkkoon, kun kituset jäävät pinteeseen, eikä se pysty saamaan happea. Mutta koska verkot olivat vasta illalla laskettu, uskaltaa kalat syödä. Haikuutin ne, kaikki viisi. Omien pottujen kera gurmeeruokaa.
Tänään pesin kalojen käsittelyn jälkeen soutuveneen. Kerran kesässä se tulee tehtyä. Tai kaksi. Kummasti likaa pinttyy pohjaan ja teljoihin. Rannalla on paljon puita, joten roskaa veneessä on aina, siinä syy. Mutta nyt loistaa paatti. Ihan korpeaa jättää roskaantumaan.
Huomenna, esimerkiksi päinvastoin, en nosta verkkoja, enkä pese venettä. Tietyistä, tässä perusteemattomista, mutta pätevistä syistä. Huomenna tulevat Haneli, tytöt ja Annin vaihdokas jenkeistä käymään. Iltapäivällä. luulen. Aamusta saatan paneutua piha-aittojen käyttötarkoituksen muuttamiseen johtaviin toimenpiteisiin. Toinen aitta on vielä tyhjentämättä. Sen jos tekee, väliseinän purkaa, niin on helppo ynnäillä puutavaran menekki. Onpahan valmiina, laskelmat, tekee homman, milloin tekee. Varmaan loppukuusta, tai syyskuussa sitten. Tai jos oikein laiskottaa, niin ensi kesänä. Nimittäin talon fasadi pitää ainakin vielä ilmojen aikaan maalata. Raivaussahan kanssa metsässä kuljeksia. Yksi rupeama tupapuitakin on hyvä saada vielä tehdyksi. Toisaalta näillä näkymin ei ole tarvetta metsissä aikaa kuluttaa. Viinimarjat on jo hamstrattu mustikoita korvaamaan. Sienien suhteen en ole vielä heittänyt toivoani, en suinkaan. Aikaa on, pari kuukautta, ylikin. Vettä on tullut, lisää toki tarvitaan. Ja lämpöä on. Kaikki edellytykset ovat olemassa. Ensi viikolla on tarkemman tutkiskelun aika.
Perjantaista sunnuntaihin ollaan poissa saaresta. Kun palataan, ovat ilmat ennusteen mukaan parinkymmenen asteen tuntumassa, vesipisaraa kartoilla päivittäin. Mutta aurinkoa myös. Aivan kelvollista. Tukevat unelmaa sienien invaasiosta, mutta eivät niinkään ajatusta talon maalaamisesta, nuo vesipisarat.
Toosa on suoltanut taustalla em-kisoja. Helander? ei käsittääksin päässyt keihäsfinaaliin, Ruuskaneen on paskakieränvaa'alla. Elähän huoli, hyt ne hehkuttaa, että Ruuskanen selviytyy jatkoon. Keihäskansa säästyy isoilta traumoilta ja mielenjärkkymisiltä.
Minä taidan lähteä rannalle källäilemään. Uimaan, ällistelemään mahdollisia ohikulkijoita, laskamaan sudenkorentoja. Niitä näet on runsaasti.
Illemmalla lämpiää sauna, ruoditaan haikuahvenia, katsotaan vaikka HBO:ta, tuskin urheilua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti