PAHKAAKS TÄSSÄ

  Viikko on kääntynyt viikonlopuksi. Ilmat olleet taas pari päivää helteen rajoilla. Eli kesä jatkuu, eikä sienestys ole ajankohtaista. Vaikka ei olekkaan, kävin aamulla vähän kuikuilemassa. Ei sienen sientä, ei rellukoita, ei tatteja, ei haperoita, ei rouskuja, ei torvisieniä, ei känsätuhkelota, ei nuijakuukusia, ei seitikkejä, ei kärpässieniä. Sammalet vaan ratisi jalan alla. Joutessani kysäisin yhdeltä koivulta, että mitäs kuuluu?
  "Pahkaaks tässä", vastasi puu.

  Sitten utelin maassa lahoavalta rungolta, että onkos sieniä näkyny?

  "Kääpä kahtomassa", ilmoitti puunroitake. Ja murkut pienessä pesäkeossa huutelivat hurraata.

  Kaikkea se yksin metsässä kulkeminen teettää, ihmeitä näyttää!

  Hanelin laavu oli sentään kuosissaan...

...samoin erittäin tyylikäs klapivarasto.

  Koska sieniä ei ollut, ehätin uistelemaan. Ihan isommalla veneellä. Mutta ei tullut kalaa enempää kuin sieniä. Saman verran tuli. Mutta maisemissa silmä lepäsi, kuten aina.

  Iltapäivällä en sitten tehnytkää mitään. Paitsi, että otin kuvan Hilpan keräämistä kukista...

,,,sekä vielä pari kukista ja nimikkouistimista.

   Koska kala ei ollut uistelemalla rököllään, laskettiin Hilpan kanssa pari ahvenverkkoa, ennen kuin

Anna ja Iiris tulivat siinä puoli seitsemän korvilla. Toivottavasti huomenna nousee haiku pöntöstä.

  Iirikselle olivat pari, kolme viikkoa poissa silmistä olleet lelut kuin uusia.

  Vieraiden, tai siis tuttuakin tutumpien, tultua syötiin, sitten saunottiin. Nyt alkaa talo rauhoittua. Hilppa lukee Iirikselle, Anna selaa pehelintaan, minä olen tovin kirjoitellut. Tai mitäs tässä paljon kirjoitellut olen, kuvia paremminkin tarinaan liittänyt. Menköön nyt tänällään. Tärkeimmät tuli kuitenkin mainittua.

  

  Huomenna on kai vielä kesäpäivä. Vähän tuulistakin on luvattu. Jollei perin navakaksi ylly puhuri, lähdetään varmaan vähän veneellä ajelemaan. Voi olla, että on viimeinen kerta, tai ainakin viimeiset ilmat, tälle kesälle, kun Iiriksen kanssa tulee lähdettyä pärtsäilemään. 

  Tuohon kappaleeseen lopetan. Paitsi sanon vielä, että on hieman ambivalentti olo, kun ei tiedä, onko joku tyhmä, tietämätö, ahne, vai pahanilkinen. Jos on tyhmä, ei asialle voi mitään. Jos on tietämätön, asian voi korjata. Jos on ahne tai pahanilkinen, tai jopa molempia, niin sellaisena varmaan pysyykin. Aika näyttänee, kuinka on.

  PS. Kun esikatselin blogia, huomasin, että pmuutama loppupään kappale on aivan eri fontilla. En jaksa ryhtyä syytä penkomaan, tähän on tyytyminen.