sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

VASEPUUKIN SIÄNNÖT

Vasepuukin siännöt (savolaesten luatimana):

1. Paa kommee kuva itestäs.
2. Ou olevinas kaaikkiin kaver.
3. Kää kahtomassa kaekkien immeisten seenät, joehin jotennii vuan piäset. ...
4. Suat kerrannii kehuva niin paljon ku vua halluut ommoo ihtees... ainahhii... omalla seenälläs.
5. Elä ikinä sano pahhoo immeisistä.
6. Paakuttele hymynuamoja niin muan mahottomasti seenälle ku seenälle.
7. Elä oo millonkaan sammoo mieltä ku muut, niin out olevinnas viisaampi.
8. Jos vuan oot lähössä ulukomuan matkalle nii muista tok alottoo kehuminen het puol vuotta aejemmin jotta koko kylä varmaan tietää minne oot mänössä.
9. Kun oot hankkinna uuven hiustenkuivoojan, pölynimurin, tiskikonneen, aaton tae vaekka kahviastiaston niin on pakollista ottoo kaaheesti kuvia tuosta uuvesta hankinnasta ja laettoo ne seenälle kaekkin nähtäväks. Sitten vielä pittää kommentoija kuviin alle että mitenkö se on uus investoonti pelannunna ja että kuinka nyt on elämä ihanoo. Sillon kun kukkaan ee kommentoe mittään, tiijät että nuapuris on katteevesta vihreenä eekä varmaan sano ennee päevee kun vastaan tulloo.
10. Jos sulla ee oo ollunna lapsena riittävästi leekkikaluja niin nyt hae het läh kaapasta semmonen kännykkä joka kertoo aatomuattisesti vasebookkiin että nyt se tämä minun omistajan kutale istuu tämän ja tämän nimisessä rentikahvilassa ja valehtelloo sen minkä kerkijää uuvesta aatostaan.

  Nuo säännöt on lainattu sivustolta "Savolaisjuttuja" (http://users.jyu.fi/~kirkopo/savo/?sivu=etusivu). Taitaa olla muutaman vuoden takainen, mutta kyllähän tuosta, ainakin osin, omaa käyttäytymistä tunnistaa.

  Muutama savolainen viisaus samalta sivustolta:
 
  *Menestys on ku pieru, muu ku oma ee hyvälle haese. 

  *Naurattele ja suat kaverija, ärvötä nuama rutussa niin saat ryppyjä. 

  *Ne tekköö jotka ossoo, jotka ee ossoo ne arvostelloo.

  Ja pari vitsinpoikasta:

   *Savolaismies istui Kuopijon rautatieaseman odotushallissa ja alkoi tehdä itselleen sätkää. Viereisessä lipunmyyntikojussa virkailija katseli äijän tekemisiä vähän alta kulmien ja kun äijä sytytti tupakkinsa, virkailija huusi:
  "Täällä ei saa polttaa!"
   No, äijä ei reagoinut mitenkään, jatkoi vaan tupruttelua. Kohta virkailija huusi uudestaan ja kovempaa:
  "Täällä ei saa polttaa!",  johon äijä tiuskaisi:
  "Mittees mänit sinne!"

  *Savolainen meni käymään Amerikassa. Siellä ihmiset olivat mahtailevia ja alkoivat kehua: - Mepä ollaan käyty kuussa! Siihen savolainen välinpitämättömänä: 
  "Mitä tuosta, minun vävy on muannu koko päevän auringossa."

  Joopa joo, ei enempee lainaaksia, käökee ise kahtomassa!

  Olen lukemassa Esko Valtaojan kirjaa "Kohti ikuisuutta". Hän luo kirjoituksissaan uskoa siihen, että ihmiskunta tulee selviytymään kaikesta itsetuhoisuudestaan huolimatta. Olen vasta kolmasosan niteestä lukenut. Järkeenkäypää tekstiä, ja perusteltuakin. Kokonaisarvion voi muodostaa, kun kirja on kokonaan luettu. Muutama Valtaojan käyttämä lainaus on kuitenkin jäänyt, luultavasti pysyvästi, mieleeni.

   Winston Churchhill'in kerrotaan sanonee (ei varmuudella todistettu):
  "Aina voi luottaa siihen, että amerikkalaiset tekevät oikein  ━ kokeiltuaan sitä ennen kaikkea muuta."

  Darwin:
  "Evoluutio on kehittänyt pallomme elämää käyttämällä vain yhtä metodia, virhettä"

  Viisauksia maailmassa piisaa. Ja tyhmyyksiä. Kunpa niiden suhde pysyisi oikeana.

  Päivällä sörnäytetään Helsinkiin. Anna laittoi heidän asuntonsa torstaina Oikotielle. Pisti siihen esittelyajaksi su. 29.5., tai sopimuksen mukaan. Ainakin kuusi halukasta on soittanut, ja tulee tänään asuntoa katsomaan. Anna pyysi minua apuun. En tiedä, mitä apua minusta voi olla? No ehkä siinä tapauksessa, että alkaa tarjouksia tulemaan? Mutta totta kai mennään. Onhan Iiristäkin vahdittava, kun asiakkaita parveilee.

  Vappuun on reilu viikko aikaa. Lunta on vielä varjopaikoissa. Muutama krookus on putkahtanut takapihalle kevättä haistelemaan. Eivät ilmat oleellisesti ensi viikolla kylmene, kuten peloteltiin. Kyllä kevät edistyy, jäät hautuvat.

  Jotta olisi Anttolaan vietävää pitkin kesää, käytiin eilen ostamassa Kodin Terrasta Sohvasetti: 
  Neliosainen: sohva ja kaksi tuolia, taittuva metallirunko, polyesteripinta, istuintyynyt ja selkäkänojapehmusteet mukana, sekä lasipöytä.
 Hilppahan sen äkkäsi lehdestä. 20 kpl hintaan 59,00 €! Ohehinnaksi ilmoitettiin 399 €. No, ohjehinnat ovat mitä ovat, eli ohjeita asiakkaan nylkemiseen. Mutta tuo pyyntö tuntui vähintään kohtuulliselta. Siispä äkkiä vaatteet niskaan, menoksi. Liike näet aukesi klo. 8:00, ja oletettavaa oli, että 20 kpl ei kauaa itseään kauppaa.
  Oltiin tasan kahdeksan Terran pihassa. Jokusia ihmisiä oli jo painumassa juuri auenneista ovista sisään. Mutta hyvin ehdittiin. Kasattu mallisetti huomattiin kelvolliseksi, joten puolen kuution pahvilaatikko kärreihin, kassalle. Vajaa kymmenen oli tehnyt saman päätöksen, lisää tuntui ilmaantuvan.
  Kaadoin auton penkit, irrotin välistä turhat vempeleet. Juuri ja juuri mahtui laatikosta purettu setti kyytiin. Ja jopa kotona varastoon. Sielä juontamalla roudataan saareen, osa tai pari kerrallaan. On tarkoitus laittaa lasiverannalle, kunhan se on remontoitu. Joten hengenhätää ei ole.
  Viittaan tässä kohtaa alun "Vasepuukin siännöt" kohtaan 9. Kuvakin saattaa seinälle napsahtaa, ehkä ennen jussia.

  Tämä juttu on puoliksi lainattua, puoliksi säästöjä. Niin se menee, elämässä ylipäätään. Ei tavallinen palkannauttija mitään isompaa saa ilman lainaa, eikä tavallinen immeinen pärjää ilman lainattuja viisauksia.

  Aamulla sateli, nyt näyttää lopettelevan. Taidan lähteä pyöräilemään. Ja katsomaan, joko noita näkyisi. Tuskin. Tämä kuva on otettu 11. huhtikuuta 2015, joten myöhässä ollaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti