"Niin että mihin sano?", kysytään.
"No siihen, kun sanovat, että uusi lumi on vanhan surma."
Paljon on näet lunta povattu tulevaksi. Vaikka on siinä joku logiikkaa, tässäkin tapauksessa; koska vanhaa lunta on paljon, vaaditaan paljon uutta lunta sen hävittämiseen.
Kauniita ovat olleet viime päivien ilmat, aurinkoa päivä toisensa jälkeen. Mutta viileää. Ei lumikerros ole paljon vajennut, minkä nyt etelärinteiltä.
Lauantaina käytiin Messilän selällä kävelemässä. Hyvä oli mennä, hanki kantoi joka paikassa. Enonsaareen aurattu tie ja ajetut ladut olivat kulkijoita pullollaan.
Eilen oli Elina meillä pääsiäislounaalla. Ruoka tuntuu nykyään maistuvan ihan hyvin. Johtuuko kotihoidon mukanaan tuomasta säännöllisemmästä rytmistä?
Anna ja Iiris tulivat illan suussa Mikkelistä. Iiris oli saanut pari laatikollista Shaden ja Lunan vanhoja leluja. Ennestäänkin taitaa jokunen leikkivälinen tytöllä olla! Mutta uudet ovat uusia, vanhatkin. Oli läjäpäittäin tuplalegopalikoita, oli enemmän Barbeja 👭 kuin olen ikinä kerralla nähnyt, oli vaikka mitä. Aikansa niillä leikkii Iiris, sitten on löydettävä osalle väli-, osalle loppusijoituspaikka. Eli yksille suositellaan kierrätystä, toisille peruskallioon louhittua varastoa.
Tovin on lunta tuprutellut. Ei ole Annalla hyvä paluukeli, kun Aija-mummon luota iltapäivällä lähtee kohti Helsinkiä. Pahimmoilleen paluuruuhkan sekaan joutuvat. Onneksi Anna on rauhallinen ja kokenut kuski. 🚗
Näyttää siltä, että keskiviikon vastaisen yön jälkeen ilmat lämpenevät, alkaa kevät edistyä. Loppuviikosta, ehkä vasta lauantaina, on aikomus lähteä Anttolaan kevään edistymistä tarkkailemaan. Viikko taas ollaan, mikäli ei paina rospuutto päälle. Tuskin, vaikka ei uskalla varmuudella sanoa.
Sitten alkaa malttamaton odotus; lähtekööt jäät, avautukoot selät. ⛴
Toukokuussa on edessä potun istutus. Viime keväänä oli tällaista, kun sitä 11. toukokuuta tehtiin.
Iiris vetäisi pitkät yöunet. Taisi olla Mikkelissä puuhaa, ettei malttanut kunnolla nukkua. Nyt kömpi tyttö ylös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti