Nyt olen näin pitkällä. Eli pitää kirjoittaa. Ei siis mennä sanoista tekoihin, vaan vaan pysytään sanoissa.
Elikkä lämmintä on ollut. Paistetta, välillä sadetta. Lämmintä riittää ainakin tämän viikon. Sitten kai viilenee. Jotain hemmetin suihkuvirtauksia on tulossa, tuoden mukanaan ihan viikkojen viileän kauden.
Suihkuvirtauksia, tai ei, olen yhä toiveikas: 4. toukokuuta on lääkäriaika, sen jälkeen, tai viimeistään seuraavana päivänä, viiletän veneellä Paajalansalmen läpi, huristan pitkin Kiukuanselkää, kurvaan Leppäniemen ja Härönsaaren välistä, pyyhkäisen ohi Kummeliluodon, jätän Ilotin oikealle, vääntäydyn Avokkaansalmeen, olen perillä! Saapi nähdä, kuinka käy.
Kun matkaan päästään, oli se 4. tuokokuuta, tai jonain muuna ajankohtana, on Hyundai melko täynnä tavaraa, sen voin taata. Normaalien varusteiden ja eväiden lisäksi on lastina ainakin säkilliset talous-, ja wc-paperia, sähköperämoottori, kaksi veneen akkua, ja lapetikkaat.
Normaalivarustusta en enmpää ala ruotimaan, mutta pieni selvitys muista. Paperisäkit tulevat tarpeeseen, sananmukaisesti ja kuvaannollisesti, olivat aivan finaalissa. Sähköpm. sekä sen ja varsinaisen veneen akut ovat hibernoineet ulkovarastossa. Ne pitää vielä ladata ennen lähtöä. Lapetikkaat on minun pitänyt hankkia jo aikaa sitten. Puiset viritelmäni ovat lumet tuoneet alas jo muutama vuosi sitten. Nyt on aika tilata taas nuohooja hommiaan hoitamaan, joten tikkaita tarvitaan. Kävin tänään Puuilosta setin lunastamassa. 180 senttisistä pätkistä se koostuu, joten mahtuu autoon, kun toisen takapenkin puoliskon kaataa. Eli tavaraa on, mutta kyllä ne mahtuvat, niin olen kuutioinut.
Lasiverannan saneeraus on jo niin pitkällä,että lämpölasipaketit ja ulko-ovi ovat verkkokaupan kassalla muistissa. Kummassakin tuotteessa on alennusta mukavasti, jos ne tilaa ennen kuun loppua. Eli ensi viikon lopulla ne tilaan. Lasien toimitus kestää parisen viikkoa, oven yritän sopia myös tuonne toukokuun puoleen väliin. Jos ei ole jäät siihen mennessä hävinneet, saavat suihkuvirtaukset haistaa sanonko minkä!
Puutavaran verantaan ja tulevaan pikku terassiin saan Leinosen sahalta soitolla päivässä parissa, maalit kaupasta, kun niitä tarvitaan. Eli hommiin voi potunistutuksen jälkeen vaikka alkaa. Toisaalta; minun piti halkoa sahaamani puut kuivumaan. No, niitä voi napsia huilatessaan. Eikä mitään aikatauluja ole päälle painamassa. Verannan remppa ei haitaa normaalia asumista, elämistä, millään tavoin. Se on mielessä ollut, että jussiin mennessä homma on valmis. Mikäli itseni tunnen, hörpitään kahvit terassilla jo ennen kesäkuun alkua. Ja suurin osa haloista on pilkkomatta. Mutta pottu on istutettu.
Tässä viime syksynä piirretty kuva lasiverannasta:
Odottavan aika kulkee verkalleen. Jos kahden ja puolen viikon kuluttua saareen päästään, sen jaksaa odottaa. Kaikki, mikä menee tuon yli, on sitten vaikeampaa. Mielihalu on kova kevätpuuhiin päästä. Aina välillä mielessä käy, että olisi se mukavaa, jos autolla pääsisi mökin pihaan sörnäyttämään. No olisi se tietysti. Mutta puolensa saaripaikalla eittämättä on. Myös hyvät puolensa.
Hilppa ryhtyy pian katsomaan Victoriaa. Minä puolestani unia. Victoriaa moikkaan huomenna tallenteelta. Joten......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti