JUHANNUS MENI, OLETKO VALMIS?

  Juhannus meni, itseasiassa ihan kelvollisessa säässä. Aattoiltana paisteli aurinkokin. Enkä muista noin itikatonta aattoa ihan äkkimiettimisellä. Olisiko saman tyyppinen ollut 1971 Weiblingenissa? Toisaalta, joskus ennen muinoin on ollut juhannuksia, joista en en muista ylipäätään juuri mitään. Niin että paha mennä  tuosta itikattomuudesta jorisemeen. Tai miksen jorisisi, minähän tosiaan puhuin muistamisesta. Asia tuli kai selväksi?

  Aattona saunottiin iltapäivällä, sörnäytettiin Piskolaan viideksi. Maljat kuplivaa Elinalle kohotettiin. Ja Elina itselleen.

  Kahvit monenmoisten höystöjen kera perään nautittiin. Kiitos niistä Tainalle ja Katriinalle, josta on kehkeytynyt melkoinen kokki. Vaikka Elina, joka ei aina ole ihan "kartalla", sanoi Tainalle, että Hannu ja Pertti ne ovat nämä kaikki tehneet. Onneksihan näin ei ollut; takaan, että Katriinan loihtima voileipäkakku on makoisampaa, kuin minut vääntämäni.
  Kevyttä jutustelua harrastettiin muutama tovi. Ennen kahdeksaa roudattiin muurikka telineineen ja kaasupulloineen saunarantaan. Haneli haki vielä nestetasapainolaatikon.

  Velj'poeka sytytti kokon kahdeksan kantissa. Sytytti sen tarkoituksella rannan laidalta, tuulen alapuolelta, jottei olis koko kokko hetkessä palaa roihahtanut. No, nyt ei roihahtanut! Kun me kymmenen jälkeen lähdettiin kohti Avokasta (Iiris alkoi väsähtää), jäivät Taina ja Haneli laiturille tulivahdiksi. Kokko oli vasta puolenyön tienoilla kunnolla äitynyt palamaan.

  Mutta ennen lähtöä oltiin ällistelty kokkoa, vaikka ei siinä paljon ällistelemistä ollut. Elinakin tokaisi paikaltaan, että surkein kokko vuosisataan. 

    No, hänellä on lähes uskottava tausta moiseen lausuntoon. Nautittiin myös juomia; olutta, siideriä, valkkaria, kuka mitäkin, mitä kukakin, jotkut kaikkia noita. Ja vielä viskiä, jota minäkin sallin fingerporillisen itselleni.

  Vokin viritys, muikun käristys, siinä seuraava ohjelma kalseahkon ilta-auringon paisteessa. Hyviä olivat mujeet. Haneli oli ne nuotannut edellisenä yönä. Iiris veteli ties kuinka monta mahaansa.  Aina oli lisää pyytämässä. 

  Joukosta ensimmäisenä kypsyi joukon vanhin. Hänet toimitettiin yösijoilleen. Sitten oli Iiriksen saattueen lähdettävä kohti kortteeria. Vaikka ei tyttö tunnustanut väsymystään. Ja jaksoi tomerasti venematkan sekä iltatoimet. 

  Juhannuspäivä oli puolipilvinen. Kun arska paistoi, oli pihalla melkein kesäistä. Päivä kului niitä näitä puuhaillen, hyvin syöden. Annan lapsuudenystävä Laura miehineen, kaksine lapsineen, tuli iltapäivällä kylään. Heillä on mökki Saukonsalon itälaidalla. Pari tuntia he viipyivät. Lapset leikkivät yhdessä, vaikka Iiris monta vuotta muita nuorempi onkin. Illalla saunottiin, kuinkas muuten.

  Juhannus siis meni. Minä olen aivan valmis keskikesän juhlan jälkeiseen elämään. Voi olla, että jokusella on hankaluuksia arkeen palaamisessa. 

  Tänään näyttää olevan sadepäivä. Tiilikaiset palaavat Helsinkiin. Jonilla on hieman lomaa yliopiston tutkimusduunistaan. Iiriksen hoito sujuu siten ongelmitta, vaikka päiväkoti on kesälomalla. Annan loma alkaa heinäkuun alussa, ei jää Iiris heitteille. Vaan ei olisi jäänyt muutenkaan, voin vakuuttaa.

  Tuleva viikko jatkuu, ennusteen mukaan, melko viileänä. Hyvät savottailmat. Muutama koivu rasiin pitää kaataa, kevättalvella hojelletut ja pätkityt tervalepät ovat halkomatta, tontin itärannalla riittää harventamista. Puita tarvitaan, puita tehdään. Noinhan se homma toimii. Puita tosiaan tarvitaan, kun kesätkin ovat näin viileitä. Olen leivinuunia lämmittänyt muutaman kerran, kammarin tulisijaa joka päivä. Kun yöt ovat alle kymmenasteisia, päivät viidentoista paikkeilla, ei eldaaminen ole lainkaan turhaa. Ja saa ilppi huilata, energiayhtiö haistaa pitkän paskan. Ei niinkään toimittaja, vaan siirrosta kahmiva. No, jääköön enempi marmatus marmattamatta. Ei mahdottomalle mitään mahda.

  Taas on aika valmistella kahvit heräämistä hierovalle väelle. Hyvää Uunonpäivää vaan kaikille Jussista tointuneille. Menkööt samalla rahalle tointumattomillekin.

Lopuksi vielä kuva, minkä ottamisen sijaan olisin halunnut olla kärpäsenä saunan kuistin katossa.