DIASPORA

  Hollolassa taas, tai paremminkin välillä. Ruohonleikkuuseen pääsin heti. Se oli odotettavissa. Postiloota oli tyhjennelty tuulikaappiin. Kaikki muuten ennallaan ja mallillaan. Havainto postilaatikon suhteen: mainos- ja ilmaisjakelupostin lisäksi ei ollut ainoatakaan "oikeaa postia". Ei kirjettä, ei korttia, ei laskua. Se on tätä päivää.

  Aikamoista "souta" oli Suomen poliittinen viikonloppu. Persut valitsivat uuden puheenjohtajiston, tämä ei kelvannut hallituskumppaneille. Siitä seurasi diaspora. Puolue repesi, ratkesi ja jakaantui. Hallitussopu löytyi, kaikki jatkuu totuttuja latuja.
  Näin maallikon mieleen nousee kysymys: Oliko koko juttu ollut ennakoitavissa, ennakoitu, tai peräti suunniteltu? Hallituksella on niin isot asiat kesken, että kaikki konstit on otettu käyttöön, jotta ne saataisiin maaliin. Siltä siis näyttää, että liki pari vuotta on tätä menoa kestettävä.

  Siellä täällä ammuskellaan, muuallakin kuin sotatantereilla, tornitalot roihuavat, autot ajelevat ihmismassaan. Trump sitä, Putin tätä, Sipilä niitä Orpo näitä, Halla-Aho minkä mitäkin, Elo tuon tuostakin, natsitervehdys noille, riemunilmaus näille, kyseenalaiset kytkökset tuolla, arvokysymys täällä. Sekin on tätä päivää.

  Eilinen oli aurinkoinen, vaan tuulinen ja viileähkö päivä. Kävin vajaan parituntisen uistelemassa. Pohosesta vyöryvissä vaahtopäissä, toppatakissa. Palasin myötätuulessa, toppatakissa. ilman saalista.

  Kuvankäsittelyohjelmilla voi tehdä kaikenlaista, eli kukaan taiteilija ei ollut eilen veneen kokassa, maalaustelineen, kankaan, siveltimen ja paletin kanssa ikuistamassa.

    Koska uistelurupeamani ovat pääsääntöisesti olleet sielun ja mielen lepuuttamista, ja Haneli vispaa hauen, kun sitä haluaa, vedin tietyt johtopäätökset. Niiden perusteella ostin tänään Tokmannilta hieman paremmin virvelöitiin sopivamman ja kevyemmän avokelasetin. Jospa sen kera innostuisin vispaamaan; se ei, toden totta, ole ollut ykkösajanviettettäni. Muistan minimalistiselta virvelöintiuraltani kaksi kohokohtaa:
  1. Sain synttärilahjaksi, (täytin joko 8 tai 9 v.) Abun umpikelan ja vavan, sekä muutaman uistimen. Saattoi olla Krokodiili, mikä siiman päässä ensiheitot suoritin Piskolan laiturilta. Ja kappas kummaa! Reilu kilon hauki iski, sain sen jopa uuvutettua ja kiskottua kalliolle. Muistelen, että tuo virveli siirtyi melko pian Hanelin hallintaan, tunnetuin seurauksin.

  2. 1990-luvun alussa Kevolla ollessamme lähdimme Hanelin kanssa salakalaan. Rikoimme lakia reilusti; kuljimme ulkopaikkakuntalaisilta rauhoitella puistoalueella, ja kalastimme ilman lupaa (ilman lupaa, miät emme sinne olisi edes saaneet, emme rahalla, emme viekkaudella, emmekä vääryydellä). Mutta kuitenkin jokivartta lompsimme jonkun kilometrin. Mepsin pikkulipoilla nakkelimme sopiviin suvantopaikoihin tai parahultaisia lepopaikkoja muodostavien kivien taakse. Saimme lukuisan joukon "tinttejä", painoltaan kilosta hieman alle kolmeen. Totuuden myötä Haneli sai niistä useimmat. Se oli mukavaa! Liekö laittomuus viehättänyt.
  Noita samoja kaloja enovainaani vaimo Tarja, hänkin jo edesmennyt, nakkeli pihamaalta jätesäkkiin vauhdilla "kaksi ilmassa, yksi kädessä", kun puistomestari Kyrö kaarsi jokiveneellä Kevonsuun vanhan mökin rantaan. Mutta se on toinen tarina se.

  Uusia kohokohtia ajatteli vielä tänä kesänä saada lisätyksi tuohon tynkälistaan.

  Samalla, kun ostin uuden virvelin, hankin joitain reissuvihkoon merkattuja puutteita. Reissuvihkon kyseessä oleva sivu näyttää seuraavalta:

  Ottakaa siitä sitten selevää! Ihan huviksenne. Minun on pakko. Kaikenlaista asiaa vihkoon kerttyy. Tietysti siitä puuttuvat elintarvikkeet, suurimmalta osin. Kuten tarkkaavaisimmat huomaavat, löytyy listasta mm. voi, mustapippuri, tonnikala ja sinappi. Mutta grillimakkraa tai ruisleipää ei vihkosta löydy, vaikka kuinka tarkkaan tiirailisi. Ja nyt on meneillään sivu 56. Laskin juuri. 

  Tiistaihin asti on aikaa puutteet haalia kokoon. Aikataulu ei tunnu ylipääsemättömältä. Sitten juhannuksen valmisteluun. Se sisältää tiistaina odottelua, keskiviikkona odottelua, torstaina odottelua, perjantaina juhannuskoivut portaanpieliin ja Elinan ysivitoston vietto ennen kokkoa, kokon aikana, ehkä kokon jälkeenkin. Tai ehkä ei, Elina saattaa väsähtää, samoin Iiris.

  Sitten onkin juhannus. Tarkastin sen juuri seinällä roikkuvasta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n lahjoittamasta Lokki-kalenterista. Lauantain kohdalla lukee: "24. Juha, Janne, Jani, Juhannuspäivä, Suomen lipun p., täysi kuuttomuus-merkki, ja vielä tärkein, KAIKKI JÄTEASEMAT SULJETTU". Tähän on luottaminen. 

  Kohta alkaa Emmerdale. Lopetan tähän. Laitan kuitenkin vielä "maalauksen" niittyleinikistä.