HOLISTINEN VITUTUS

Onko sinulle joskus osunut kohdalle päivä, milloin kaikki mahdollinen on mennyt päin sanonko mitä? Uskoakseni on, niin kuin kai jokaiselle. En tätä kirjoita siksi, että takanani olisi sellainen päivä, päinvastoin. Itse asiassa kohdalleni ei ole sattunut totaalisen vastustuksen kautta aikoihin. Tuli vaan mieleeni, kun Hilppaa töistä odotellessa hörpin kahvia Triossa.
Sen kaltaiset päivinähän aamulla myöhästyy bussista, tai auto ei lähde käyntiin, mikä seurauksena paleltuu bussipysäkille tai käyttämäsi autohuolto ei ehdi asialle korvaansa lotkauttaa. Sitten soittaa kaveri kertoakseen, että ei ehdikkään tänään sulkista pelaamaan, mutta sen satasen lainan, mikä piti maksaa ensi kuussa, se tarvitsee välttämättä tänään.
Kun sitten seuraava bussi/taksi tulee, kädet ovat tunnottomat ja pää jäässä. Kaikki kolikot tippuvat auton lattialle, puolet häviää kuin Kankkulan kaivoon. Koska suosikkijoukkue on eilen hävinnyt, ei matkalla kaupunkiin jaksa oikein mitään ajatella, ei edes hermostua lähimmäisen  miehekkäästä, perisuomalaisesta, vanhan vineton ja tuoreen tupakan ryydittämästä aromista. Sittenpä hajamielisenä kuljetuksesta poistuessaan kävelee päin punaista, tulee oikealle kääntyvän auton lievästi tönäisemäksi. Ei käy muuten kuinkaan, mutta punaniskainen volvokuski melttoaa suu vaahdossa muka huomaamaansa naarmua konepellissä osoittaen: "Pistä ...kele viiskymppiä käteen, ei soiteta poliisia. Sinähän tässä päin punasia kävelit".
Koko päivä kulkee samaa rataa, aina vaan vaimaltaa, mikään ei onnistu, kahvi on katkeraa, ruoka juuttuu kurkkuun. Siinä tulee sitten miettimään Murphyn lakia, ja että huomenna ei bussia tule ollenkaan, tai auto on ihan varmasti yön aikana varastettu, koko lompakko kortteineen seteleineen häviää, joku katumaasturi jyrää sairaalakuntoon, etc, etc. Ja Myrphy oli kuitenkin mielestäni tunnettu optimisti.
Tuntuuko tutulta? Jos ei, olet vähemmistöön lukeutuva harvinainen henkilö, iloitse siitä. Jos taas kohdallesi sattui vaikkapa tänään sellainen päivä, ajattele positiivisesti; huomenna on edessä uusi uljas aika, hiihdon mm-kisoista tulee takuuvarmasti sykähdyttäviä pettymyksiä, Berlusconi ja muut pellet vyöryvät italiassa, Katainen selittelee hankkeitaan parhain päin, homous säädetään Suomessa rangaistavaksi teoksi, Wincapita-miehet vapautetaan syytteistä, eihän kaikki olekkaan kovin synkkää.

Ps. Triossa kosolti aikaa viettävänä olen kuljeksinut vaateliikkeissä Dressmannin, Seppälän ja River Co:n kautta merkkibutiikkeihin saakka hintoja äplistellen ja tutkaellen. Olen tietysti ja tunnetusti fossiili  eli vanha pieru. Todisteena edellisestä on tunnustettava, ett'en saa kaaliini, miksi nuorison ja nuorten aikuisten pitää ehdottomasti maksaa rikkinäisistä farkuista hinta, millä saisi kahdet - kolmet ihan ehjät ja laadukkaat?

Joskus kaikki vain menee pieleen