Kello on entänyt lähes yhdeksään. Siis iltajuttu on tulossa. Minulle tämä alkaa tosiaan olla yö. Monelle muulle vasta ilta hiljalleen alkaa. Mutta kuka on aamulla kuudelta tikkana kahvia keittämässä?
perjantai 15. heinäkuuta 2022
ILLAN LYHYT
keskiviikko 13. heinäkuuta 2022
RAUHA JA MIELENRAUHA
Perhe Tiilikainen poistui eilen pääkaupunkiseudulle. Rauha palasi saareen Saarelaan. Mielenrauha meni saman tien. Ainakin se alkoi järkkyä. Mielenrauha. En nimittäin ollut välittänyt kuulla/katsoa yhtään uutista sen Ylä-Anttilan tuutista sinä aikana, kun täällä sutinaa oli. Taas on aikaa toosa avata, radio päälle napsauttaa. Eivät ole uutiset muutamassa päivässä iloisemmiksi muuttuneet.
sunnuntai 10. heinäkuuta 2022
JUHLAN JÄLKEEN ON PUOTASÄÄ, OSITTAIN
Vaihteleva, mutta melko lämmin sää, on ollut juhlan jälkeisenä päivänä. Yhdet häät ja yhdet ristiäiset eilen Elomaan talolla Mikkelissä sujuivat mukavissa merkeissä. Vieraita oli ehkä kolmekymmentä, suurin osa tosin tuttuja. Vieraista vieraimmat olivat pappi ja kanttori. Emmasta tuli vaimo ja Juvonen, Jonista ukkomies, lapsesta Nelli, juhlaväesta kylläisiä. Joten kaikki lienevät tyytyväisiä.
perjantai 8. heinäkuuta 2022
POLVI TUTKITTU ja sen sellaista
Ensimmäinen yö Hollolassa sitten 10. toukokuuta takana. Nukutti se sielläkin. Reilun vuorokauden reissun pääanteja olivat:
keskiviikko 6. heinäkuuta 2022
KUHATAIKA MURTUI RYSKYEN
Kuhataika murtui eilen. Kunnolla. On nimittäin käynyt niin, että aina kun minä olen ollut veneessä, on kuhasaalis ollut olematon; yhdetön, tai korkeintaan kahden kuhan kokoinen. Ihme, että Haneli edes viitsii minua mukaan pyytää! No, pyysi kuitenkin. Iltapäivällä eilen, yllättäen, ilman varoitusta. Onneksi pyysi, kuhaa pyytämään. Minä tietysti lupauduin matkaan, pyyteettömästi, kuhaa pyytämään. Vaikka ei kuhaa pyytämällä pyydetä. Tarina alkaa nyt.
sunnuntai 3. heinäkuuta 2022
SADETTA ODOTELLAAN
Sadetta taas odotellaan. Sama tahti näyttää jatkuvan kuin edellisinä kesinä: ennustetut sateet joko kiertävät tienoon, tai sitten niitä ei tule lain edes lähistölle. Saisi nimittäin sataa. Kyllä me jotenkin pärjätään, vaikka ei vettä tulisikaan. Järvessä sitä kyllä riittää, ja määräaikaisen sopimuksen takaamalla sähkön hinnalla sitä kestää takapuoli pumpata viljelyksille. Mutta ei se ole sama asia kuin taivaalta tuleva parahultainen, hiljalleen tuntitolkulla lempeästi maahan lankeava sade. Puhumattakaan sienistä ja marjoista.
perjantai 1. heinäkuuta 2022
ASIAT HYVIN, MUTTA...
Kesä on parhaimmillaan, omat asiat suhtalaisen hyvin, mutta ei aina jaksa mieli mettä keittää. Kun päivittäin kuulee ja näkee tietoja venäläisten iskuista siviilikohteisiin Ukrainassa, tietysti myös sodan tavallisimmista kauhuista, niin vakavaksi vetää. Putin ukkokööreineen tietysti kaiken pahan alku ja juuri on.
Asia on niinkin, että a) sotaan tarvitaan vähintään kaksi osapuolta, b) rauhanneuvotteluihin tarvitaan vähintään kaksi osapuolta. Kohta a) on toteutunut, onneksi, ainakin vielä, pienimmällä osallistujamäärällä. Kohta b) ei pelaa millään osallistujamäärällä. Luulen, että edessä on pitkä sota.