Eilen saatiin piikki. Yhteiskunnan piikkiin se meni. Enkä ole edes pikkiriikkisen pikkiriikkisesti piikkikriittinen. Muotoilin otsikon, sillä se särähtää korvaan mukavasti. Trion alakerrassa sijaitsevassa rokotuspisteessä meitä tuikattiin. Sinnehän mahtuu, Trioon. Taitaa olla kohta puolet keskustan suurimman ostoskeskuksen liiketiloista tyhjänä. Kyllä sujui homma sutjakkaasti. Muutaman minuutin etuajassa huudettiin sisään. Itse tapahtuma oli ohi minuutissa. Sitten ohjattiin "odotushuoneeseen". Vartti olisi pitänyt kuulostella oloaan, minun kärsivällisyyteni kesti lähes kymmenen minuuttia. Olin piikittäjältäni kysäissyt, että valvotaanko minua, saanut vastaukseksi, että ei. Uskalsin siis ilman esivallan uhkaa poistua etuajassa.
perjantai 23. huhtikuuta 2021
PIKKIRIIKKISESTI PIIKKIKRIITTINEN
keskiviikko 21. huhtikuuta 2021
VARMISTUI ROKOTUS, OLOTILAAN KOROTUS
Koronarokotuksien 65-69 vuotiaille piti aueta eilen PHHYKY:n alueella. Niin me luultiin, niin uutissa sanottiin, niin nettisivuilla kerrottiin. Tai sitten oltiin, taas kerran, tuuliajoilla. Oli mieten oli, mutta Anna soitti maanantaina alkuillasta, kertoi, että aikavaraus on auennut, ja että Jonin äiti oli saanut ajan varattua. Mehän pistettiin sillä hetkellä Welcome to Utmark HBO:lta paussille, hyökättiin asianomaiselle sivustolle. Minä pöytäkoneella, Hilppa vieressä puhelimella. Ilman takkuilua päästiin tunnistautumisen kautta ajanvaraukseen. Salpakankaan terveysaseman piste oli turvoksissa, ties milloin olisi vapaata löytynyt. Hilppa oli fiksu, sanoi, "kokeillaan TRIO:n pistettä Lahdessa." Niin tehtiin. Ja varauskirja viidestäpä auvo aukesi: Torstaina, 22. huhtikuuta, eli huomenna!, on meille buukattu pistos, neljän jälkeen, peräjälkeen! Enkä suhtaudu pelolla sen jättämään jälkeen. Kakkosrokotus on tietysti myös kirjoissa. Heinäkuun 13. päästään anomaan rokotepassia.
maanantai 19. huhtikuuta 2021
KEVÄT TULI RYMINÄLLÄ, KESÄ EHKÄ KEIKKUEN
torstai 8. huhtikuuta 2021
DOKUMENTTEJA LYHYEN OPPIMÄÄRÄN ALKUAJOILTA
Tekun luokkatoveri K.K., kaverien kesken Kubelowitz, totesi yli 40 vuotta sitten, että ihmisen lapsuus loppuu, kun koulu alkaa. Hän perusteli väittämäänäsä sillä, että silloin alkavat niin perhe, suku, kuin yhteiskuntakin asettaa paineita pienelle ihmiselle. Ottamatta kantaa Kuben väittämään minä esitän dokumentit kansakoulun neljän luokan läpäisemisestäni. Tuon jälkeen tie vei oppikoluluun. Sen aikaisia todistuksia ei ole säilynyt. Onneksi. Varsinkaan siltä ajalta, kun kävin yhtäaikaa oppi- ja poppikoulua.
keskiviikko 7. huhtikuuta 2021
HÄMMENNYSTÄ
Viime aikoina on saanut kuulla tarpeekseen siitä, kuinka kaikki thl:n tai aluehallintoviraston, ennen kaikkea hallituksen, esittämät koronarajoitukset tai -suositukset ovat epätäsmällisiä, vaikeasti ymmärrettäviä ja perseestä. Näin on tapahtunut, vaikka ymmärrystä ei paljon tarvita, jotta tekisi kaikkensa viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. En minä liikkumisrajoituksien puolesta ole liputtamassa. Eikä niitä varmaan enää ole tulossakaan. Mutta se saivartelu ehdotuksen sisällöstä pistää miettimään kansakunnan tilaa. Onko niin, että suuri osa suomalaisista ei ymmärrä, mistä on kysymys? Tai vaikka ymmärtää, pitää poliittisesti parempana olla ymmärtämättä? Ihmeellistä on elämä.
maanantai 5. huhtikuuta 2021
PIINAVIIKKO JA PYHÄT PÄÄLLE
Piinaviikko on takana. Pyhät pian myös. Alkaa arki. Ei mitään eroa kuitenkaan. Samaa piinaa monelle on elämä näinä aikoina. Meille ei sentään piinaa, mutta kyllä rajoitukseton elämä taas maistuisi.
perjantai 2. huhtikuuta 2021
PÄIVÄT KULUU VITKAAN
Verkalleen kuluvat päivät. Keskiviikkona palattiin kotiin, hiljaiselosta hiljaiseloon. Kaupassa hätäseen käydään, kun tarve vaatii, kirjastossa myös, mutta omatoimiaikoina. Äidin luona kävin eilen. Sallitut 15 minuuttia juttelin, ilman muuta näkyvää reaktioa kuin hymynkareen pilkahdus.