Kovin on ankeaa. Ikäviä uutisia on media ollut pullollaan jo kauan. Ja lisää tulee. Vauhti vaan kiihtyy. Kun helteet ja metsäpalot väistyivät, olivat vuorossa tulvat, sortumat ja maanjäristykset. Välimerellä jatkuu pakolaisten virta kohti Italiaa ja Kreikkaa seurauksella, että joukoittain ihmisiä hukkuu. Vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei osoita loppumisen merkkejä, niin pääotsikot on anastanut Hamasin järjettömän iskun aiheuttama hirvittävä siviileihin kohdistuva kostonkierre. Jotta olisi mediahaukoille purtavaa, ilmeni, että Suomenlahdella kaasuputki ja tiedonsiirtokaapeli ovat vahingoittuneet. Aiheuttajaa tutkitaan, arvellaan, varmana pidetään. Jopa Naton laivastoa kovimmat militantit somessa huutavat paikalle.
Kun aamulla uutisia netissä selasin, ei yhtään positiivista sellaista löytynyt. No, jokunen urheilu-uutinen saattoi positiivinenkin olla, vaikka niistäkin löytyy monia ikäviä.
Varmasti maailmassa tapahtuu hyviä asioita. Hyvän asian vain täytyy olla tosi hyvä, että se voittaa huonon uutisen. Hyvä tai tavallinen ei myy. Kauheudet, uhat ja turhanpäiväinen hömppä myyvät. Sitä paitsi hyperbolaa on havaittavissa. Myymisen lisäämiseksi sitä harkituin annoksin käytetään. Ei helpota lainkaan muutenkin hartiat kyssässä kulkevaan maailman pahuuden lannistamaa ihmistä.
Eilen, alkuyöstä, heräsimme melkoiseen ääneen. Tuuli puhalsi muutaman minuutin tosi kovaa. Kilinää, kolinaa, narinaa, pian myös ravakan sadekuuron voimalla katolle ja ikkunoihin iskemisen pauhua. Mikä lie trombin poikanen? Sähköt olivat myös hieman ennen tuota myllerrystä pieneksi aikaa pätkähtäneet. Puuskan voimakkuutta on mahdoton arvioida, mutta en kyllä muista koskaan tuollaista ujellusta täällä kokeneeni.
Kun aamu valkeni, menin ulos ällistelemään. Ei mitään vaurioita ollut havaittavissa. Venekin, ja laituri, olivat nätisti paikoillaan. Äsken tuli Hilppa ulkoa. Hän oli huomannut navetanmuurin takana konkelolle kaatuneen männyn. Metrin, pari taitaa olla naapurin puolella.
Huonojen uutisten vastapainoksi mukavampaa. Mahtava sienivuosi jatkuu. Kantarelleja voi hakea tarpeen mukaan pihapiirin laitamilta. Äsken kävin ahvenfileitten ja perunan seuraksi kerta-annoksen parinkymmenen metrin etäisyydellä venevajasta. Kuvauksellisuuden nimissä se poseeraa mukavasti kellastuneen pienen lehtikuusen oksilla.
Huomenna lähdetään Hollolaan, lauantaina Espooseen, sunnuntaina taas saareen. Ollaan varmaan reilu viikko. Kunhan saadaan isommat vaahteranlehdet korjattua pois, voidaan hyvästellä Saarelan tila. Ehkä maaliskuussa seuraavan kerran tänne tullaan, ehkä vasta huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa, kun vedet taas vapaana lainehtivat.
Lopuksi neuvo masentuneena alamaissa kulkeville: Jos on korviaan myöten paskassa, ei kannata kulkea nenä alaspäin. Kirkastuu se päivä huonojen uutisten aika myös. Joskin hieman apokalyptisissa väreissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti