Päätös on kristallisoitunut. Vielä huominen saaressa ollaan, keskiviikkona korjataan luumme. Lähtö aikaistuu hieman johtuen sääennusteesta. Ilma näyttää kylmenevän. Yöpakkaset ovat kolmea astetta, eikä keskiviikkona nouse koko päivänä plussalle. Eli ulkoisen vesijohdon jäätymisriski suurenee. Mitäs suotta riskiä ottamaan, kun lähtö ei ole päivästä tai kahdesta kiinni.
Valmistelujen tekoon on ollut aikaa. Niin paljon aikaa, että melko varmasti jotakin unohtuu. Joko unohtuu tekemättä, tai unohtuu ottaa mukaan. Unohtuu, vaikka on ollut aikaa jopa kirjoitella muistilappuja, aina kun joku asia mieleen juolahtaa. Vanha totuus on kuitenkin se, että muistilapuista ei ole mitään hyötyä, jos ei niitä lue. Eikä niitä lue, jos ei muista, minne on muistilapun laittanut.
Hieman skeptisesti luotan kykyymme suorittaa tyylikäs poistuminen kaikkine asiaankuuluvine kommervenkkeineen. Totta puhuen mahdollisuus ainakaan minkään tärkeän asian unohtamiseen on tällä kertaa melko pieni. Niin tarkkaan on tullut kaikki mietittyä. Tosin se ei mikään tae ole. Meidät, lähinnä minut, tuntien.
Kaikki on siis mietitty, suurin osa täällä tehtävistä toimenpiteistä on jo tehty. Jotain huomenna vielä, mm. (huom. Juha R.) suoltonestesäiliön tyhjennys.
Vaahteranlehtiä oli aamulla maa keltaisenaan. Ne on tänään roudattu pois. Aiemmin ovat lokakuun lopulla puut olleet jo kaljuja, nyt lehtiä on vielä aika paljon, mutta niiden putomisen odotteluun ei ole aikaa, eikä tarvetta. Keväällä puhaltelen osan vitelikkoon, ajelen nurmikoilla olevat ruohonleikkurilla silpuksi.
No, turha tässä on kevään touhuja ennakoida. Kunhan se aika koittaa, tehdään mitä tarvitsee. Vietetään ensin kuuden kuukauden jakso Hollolassa.
Jossakin ennustettiin talven tulevan tänä vuonna aikaisin. Ensilumi tulee kuudelta laulaa Hector. Sehän on melko aikaisin. Tuskin ennustaja sitä kuitenkaan tarkoittaa. Mutta talvi tulee. Talviaikaan siirrytään ensi viikonloppuna. Talvirajoitukset tulevat teille tällä viikolla. Tulevat ne meillekin, älkää olko huolissanne.
Pääkoppa on jo jonkin aikaa valmistautunut pimeään aikaan. Äkkiä aika kuluu. Pian tulee joulu. Joulusta alkaa päivä pidetä. Voi alkaa odotella maaliskuussa vauhdilla venyviä päiviä ja mahdollista matkaa saareen.
Ennen oli vuodenkierto hieman erilainen. Silloin oli selkeämmin neljä vuodenaikaa. Ja kesällä kesäloma, syksyllä joskus syysloma, kevättalvella talviloma. Kun eläkkeelle päästiin, niin vuosi koostuu kahdesta jaksosta; kesä saaressa, talvi Hollolassa. Vuodenajat tietysti määrittävät elämää yhä, mutta pääasiallinen kerto määrittyy kahtiajaoksi. Toivottavasti vielä vuosikausia riittää kuntoa ja kykyä jatkaa kahteen periodiin jakautuvaa vuotta.
Loppuun laitan kuvan sunnuntaisesta laiturista. Nokkelimmat varmaan osaavat päätellä, että sunnuntaina ei kovin räyhäkkäästi tuuleskellut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti