Lauantaina Espoossa Iiriksen 9-vuotisilla oltiin. Suolaista ja makeaa mahan täydeltä. Kakkujen ja karkkien kiintiö tuli täyteen. Jouluun saakka jyrkkä esto päällä.
Eilen palattiin saareen. Sateessa ajeltiin, mutta sopivasti loppui lääträys kun Potinlahteen saavuttiin. Kaunista, mutta aika raakaa, sillä tuuli oli navakkaa.
Sama tahti jatkuu. Välillä paistelee, välillä pilveilee, koko ajan tuulee. Syksyn näköistä on.
Aamulla uunien lämmitystä, sitten ulkotöihin. Vaikka lehti ei ole vielä läheskään kokonaan pudonnut, kuljetin pois muutaman lastin vaahteran ja lehmuksen lehtiä.
Äsken saavutti uutinen minut. Martti Ahtisaari on kuollut. R.I.P. Rauhantekijä on poissa. Tässä maailmantilanteessa tarvitaan Martti Ahtisaaria. Toivottavasti heitä löytyy.
Rauhaa kuuluu myös hallitukselle. Se saa muitten tapahtumien varjossa rauhassa jatkaa epäinhimillistä ohjelmaansa. No, kyllä oppositio varmasti on hereillä.
Miksei politiikkojen valehtelu lähes koskaan vaikuta heidän kannatukseensa? Ei ainakaan kovin paljon. Vaikka joillain on puheet sellaisia, että Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen hykertetelee haudassaan. Sitäpä jään pohtimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti