Havahduin aamulla huomaamaan, että minulle ei ole tullut moneen päivään yhtään sähköpostia. Siis syvennyin asiaan, sillä kyllä varmasti jotain pitäisi postilaatikossa olla. Syy selvisi pian. Tai syy ei selvinnyt, mutta selvisi, että saapuneet viestit olivat menneet suoraan roskakoriin. Sitten alkoi syyn selvitys. Se ei selvinnyt. Ei asetuksista löytynyt mitään ratkaisua. Googlettamalla tuli niin vaikeaselkoisia selityksiä, että en niitä edes yrittänyt ymmärtää. Parasta mennä huomenna käymään jossain tietokoneliikkeessä apua anelemassa.
Eivät sähköpostit kuitenkaan hukassa ole. Täytyy vain roskaposti välillä avata, siirtää sieltä tarvittavat postilaatikkoon. Turhauttavaa puuhaa. Vaikka ei eläkeläisen päivän ihan täyteen buukattu ole, niin ottaa pattiin. Ja eniten ottaa pattiin, kun ei tajua, mistä kiikastaa.
Aamupäivällä oltiin kaupungilla. Hilppa meni kampaajalle, minä kahville kollegani ja tekun luokkakaverini Topin (nickname) kanssa. Topi nimittäin kertoi mesessä, että häneltä on polvi leikattu kolme viikkoa sitten. Minä halusin lisätietoa, joten eilen Topille pirautin, sovittiin tapaaminen. Sovittiin se Trioon. Kun aprikoin puhelimessa, että onkos siellä enää muita kahviloita kuin Espresso Coffee House, niin Topi sanoi, että onhan siellä vielä Mulkosilmä kahvila. Minä, että mikä?
"No Sinuhe", vastasi Topi. "Oikeastaan Mariankadun Sinuhe on "Mulkosilmäbaari", koska kadulta näkee, ketä siellä istuu, mutta vähän sama juttu Trion Sinuhessa. Tai siis osa pöydistä on Triossa käytävillä."
"No tavataan sillä, sillä ei hävetä, vaikka joku näkeekin minut sinun seurassasi" vastasin.
Kymmeneltä tavattiin. Varmaan pari vuotta kulunut edellisestä fyysisestä kohtaamisesta. Vaihdettiin ensin kuulumisia. Sitten Topi kertoi polvensa historiaa. Oli käynyt yksityisellä operation teettämässä, kun kunnallisella olisi kestänyt jonotus kauan.
Topin polvi oli vihoitellut jo vuosikausia, ja vamman aste lienee oli muutaman piirun meikäläisen vastaavaa korkeampi. Minä en varmaan ihan vielä lähde samalle tielle. Katselen vielä ainakin kevääseen. Mutta nyt minulla on ensikäden tietoa siitä, kuinka täytyy menetellä, jos sille tielle lähden.
Hintoihinsa taitaa tulla yksityisellä teetettävä operatio, sillä Kelan korvaukset ovat vuoden alusta muuttuneet. Topi ehti homman hoitaa ajoissa, joten häneen kohdistunut kustannus oli kohtuuden rajoissa.
Polvi on ollut viime aikoina sellainen, että rasituksessa se on tosi kipeä, kotona lusiessa lähes huomaamaton. Särkylääkettä en ole muutamaan päivään napsinut. Pieniä lenkkejä olen aamuisin tehnyt, mutta aika hankalilta ne ovat tuntuneet.
Sähköposti luultavasti tulee kuntoon, jollain aikavälillä. Polvesta en ole varma. Kummankin kanssa totun kyllä olemaan, sillä isompiakin murheita maailmalle mahtuu.
Vielä palaan eilisiin muutaman päivän takaisiin uutisiin. Ylen otsikoissa kerrottiin, että kauppakeskus Triplan remontti on saatu päätökseen, ja että julkisivulaatojen ei pitäisi enää tippua. Mietiskelin, että eipä tilanne ole miksikään muuttunut siitä, kun rakennus joku vuosi sitten valmistui. Käsittääkseni ei julkisivulaatojen olisi silloinkaan pitänyt tippua.
Koska kuvia ei ole tullut otetuksi, laitan loppuun vanhan. Se on napattu 15. tammikuuta 2022. Vesijärven kansi näytti tällaiselta. Eipä ole tullut käytyä katsomassa, miltä nyt näyttää. Ehkä joku päivä menen. Katsomaan, jopa kokeilemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti